Muutosjohtaminen globaalin hankinnan governance-mallin käyttöönottoprojektissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mitkä muutosjohtamisen tekijät ovat keskeisiä kohdeyrityksessä laadittavan uuden globaalin hankinnan governance-mallin onnistuneessa käyttöönotossa. Uuden mallin käyttöönoton tavoitteena on varmistaa hankintatoimen tehokas ja vastuullinen toiminta globaalisti yhdenmukaisesti. Käyttöönottoa varten kohdeyrityksessä tunnistettiin tarve laatia erillinen muutosjohtamisen suunnitelma.

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeorganisaatiolle viitekehys tukemaan muutosjohtamisen suunnitelman laatimista ja uuden hankinnan globaalin governance-mallin onnistunutta käyttöönottoa. Opinnäytetyössä pyrittiin tunnistamaan globaalin muutosprosessin johtamisen keskeiset toimenpiteet sekä tarkastelemaan tekijöitä, jotka joko edistävät tai estävät muutosta kohdeorganisaatiossa. Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon sekä organisaatiokulttuurin että kansallisten kulttuurien vaikutukset organisaatioissa tapahtuviin muutoksiin.

Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin kuvaamaan eri muutoksenhallinnan menetelmiä ja muutosprosessien keskeiset vaiheet sekä toimenpiteet. Lisäksi pyrittiin löytämään muutokseen vaikuttavia kriittisiä ja kulttuurisia tekijöitä. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet olivat muutosjohtajuus, muutosmenetelmät, muutosjohtajan rooli ja muutosvastarinta. Aiempien tutkimuksien ja mallien pohjalta onnistuneen muutosprosessin keskeisinä tekijöinä tunnistettiin seuraavat vaiheet: suunnittelu ja johdonmukainen lähestyminen, selkeän ja motivoivan vision luominen, tehokas viestintä ja muutosenergian mobilisointi, työntekijöiden osallisuus ja voimaannuttaminen, lyhyen aikavälin voittojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen, johtaminen ja muutoksen tukeminen, jatkuva seuranta ja palautteen kerääminen sekä organisaation kulttuurin ja rakenteiden muokkaaminen muutosta tukevaksi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastatteluista kertyneen aineiston analysoinnissa sisällönanalyysia. Haastattelujen toteutus tapahtui yksilöhaastatteluina etänä Teamsin kautta maalis-huhtikuussa 2025. Kohderyhmä koostui toimeksiantoyrityksen työntekijöistä, joilla tunnistettiin olevan laajasti kokemusta erilaisissa muutosprojekteissa.

Tutkimus osoitti, että valitun muutosmenetelmän tulisi perustua aina kulloiseenkin tilanteeseen ja kontekstiin eikä kaikille sopivaa yhteistä onnistuneeseen lopputulokseen johtavaa menetelmää ole voitu osoittaa. Muutosprosessi voidaan jakaa neljään päävaiheeseen; tunnistaminen, toiminnan suunnittelu, interventio ja arviointi. Päävaiheiden sisällä jokainen organisaatio voi valita kulloiseenkin muutosprosessiin parhaiten soveltuvat tekijät. Tutkimustulosten mukaan johtopäätöksenä voitiin todeta, että kohdeorganisaatiossa onnistuneen globaalin muutosprosessin hallinnassa tärkeimpiä huomioitavia tekijöitä olivat selkeä viestintä, esihenkilöiden koulutus ja tuki, riskitekijöiden hallinta, paikallisten kulttuurien kunnioittaminen sekä johdolta saatu tuki.