Oman osaamisen kehittäminen valmentavassa johtamisessa
Tuutijärvi, Suvi (2025)
Tuutijärvi, Suvi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081723970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081723970
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee esihenkilötyötä valmentavan johtamisen näkökulmasta. Työ toteutettiin päiväkirjamuotoisena raportointina, jossa tarkasteltiin omaa ammatillista kehittymistä asiakaspalvelutiimin esihenkilönä. Taustalla oli tarve kehittää omaa osaamista vuorovaikutuksessa, palautteenannossa, ajanhallinnassa ja kysymysten esittämisessä. Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä valmentavan esihenkilötyön käytännön soveltamisesta arjessa sekä tarkastella, millaisia vaikutuksia tietoisella kehittämisellä on omaan esihenkilötyöhön. Työ rajattiin koskemaan esihenkilön omaa kehittymistä ja työmenetelmien kehittämistä valmentavan johtamisen näkökulmasta.
Tietoperustassa käsiteltiin valmentavan johtamisen periaatteita, esihenkilötyön vuorovaikutustaitoja, palautekulttuuria sekä ajanhallintaa ja itsensä johtamista. Lisäksi teoriassa korostettiin jatkuvan oppimisen ja reflektoinnin merkitystä esihenkilön kehityksessä. Tietoperustan näkökulmat perustuivat johtamiskirjallisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin kahdeksan viikon seuranta ajanjaksolla keväällä 2025. Viikoittaisissa päiväkirjamerkinnöissä reflektoitiin työviikon tapahtumia ja tarkasteltiin omaa toimintaa asetettujen kehitystavoitteiden valossa, pohdittiin niistä opittuja asioita ja kokeiltiin uusia valmentavia menetelmiä.
Tuloksena havaittiin, että läsnäolon ja aidon kuuntelun merkitys vuorovaikutuksessa vahvistui, ja valmentavat menetelmät, kuten kysymysten käyttö ja GROW-malli, tukivat tiimiläisten itsereflektiota ja vastuullisuutta. Palautteenannon ja ajanhallinnan taidot kehittyivät, mikä paransi työhyvinvointia ja tiimin toimintakykyä. Päiväkirjatyöskentely osoittautui tehokkaaksi oppimisen ja itsereflektiokyvyn vahvistamisen välineeksi. Työ osoitti, että valmentava esihenkilötyö vaatii jatkuvaa oppimista, oman toiminnan tarkastelua sekä kykyä soveltaa uusia menetelmiä käytännössä.
Työn tuloksista voidaan todeta, että säännöllinen reflektointi ja tietoinen kehittämistyö tukevat esihenkilötyön laadun parantumista. Läsnäolon, kuuntelemisen ja palautetaitojen vahvistaminen näkyivät arjessa parempana vuorovaikutuksena tiimin kanssa ja entistä rakentavampana ilmapiirinä. Kysymysten tietoinen käyttö auttoi edistämään tiimin jäsenten omaa ajattelua ja ratkaisukeskeisyyttä. Ajanhallintaan liittyvät havainnot tukivat työtehtävien selkeämpää jäsentelyä ja kokonaiskuvan hallintaa. Opinnäytetyö osoitti, että kehittämällä tavoitteellisesti omaa toimintaa arjen työtilanteissa voidaan saavuttaa pitkäkestoisia hyötyjä sekä omaan esihenkilörooliin että työyhteisön toimintaan.
Tietoperustassa käsiteltiin valmentavan johtamisen periaatteita, esihenkilötyön vuorovaikutustaitoja, palautekulttuuria sekä ajanhallintaa ja itsensä johtamista. Lisäksi teoriassa korostettiin jatkuvan oppimisen ja reflektoinnin merkitystä esihenkilön kehityksessä. Tietoperustan näkökulmat perustuivat johtamiskirjallisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin kahdeksan viikon seuranta ajanjaksolla keväällä 2025. Viikoittaisissa päiväkirjamerkinnöissä reflektoitiin työviikon tapahtumia ja tarkasteltiin omaa toimintaa asetettujen kehitystavoitteiden valossa, pohdittiin niistä opittuja asioita ja kokeiltiin uusia valmentavia menetelmiä.
Tuloksena havaittiin, että läsnäolon ja aidon kuuntelun merkitys vuorovaikutuksessa vahvistui, ja valmentavat menetelmät, kuten kysymysten käyttö ja GROW-malli, tukivat tiimiläisten itsereflektiota ja vastuullisuutta. Palautteenannon ja ajanhallinnan taidot kehittyivät, mikä paransi työhyvinvointia ja tiimin toimintakykyä. Päiväkirjatyöskentely osoittautui tehokkaaksi oppimisen ja itsereflektiokyvyn vahvistamisen välineeksi. Työ osoitti, että valmentava esihenkilötyö vaatii jatkuvaa oppimista, oman toiminnan tarkastelua sekä kykyä soveltaa uusia menetelmiä käytännössä.
Työn tuloksista voidaan todeta, että säännöllinen reflektointi ja tietoinen kehittämistyö tukevat esihenkilötyön laadun parantumista. Läsnäolon, kuuntelemisen ja palautetaitojen vahvistaminen näkyivät arjessa parempana vuorovaikutuksena tiimin kanssa ja entistä rakentavampana ilmapiirinä. Kysymysten tietoinen käyttö auttoi edistämään tiimin jäsenten omaa ajattelua ja ratkaisukeskeisyyttä. Ajanhallintaan liittyvät havainnot tukivat työtehtävien selkeämpää jäsentelyä ja kokonaiskuvan hallintaa. Opinnäytetyö osoitti, että kehittämällä tavoitteellisesti omaa toimintaa arjen työtilanteissa voidaan saavuttaa pitkäkestoisia hyötyjä sekä omaan esihenkilörooliin että työyhteisön toimintaan.