Vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen tukeminen : vanhempien kokemuksia Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien vaikuttavuudesta
Hedström, Anna-Maria; Iloranta, Henni (2025)
Hedström, Anna-Maria
Iloranta, Henni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081823988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025081823988
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä TampereMission Kimpassa-perhetoiminnan kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten vauvaperheiden vanhempien vanhemmuutta tuetaan Kimpassa-toiminnan vauvaryhmien avulla. Lisäksi kartoitettiin vauvaryhmien toiminnan vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen kiintymyssuhteeseen sekä toiminnan mahdollisia kehityskohteita. Tavoitteena oli tuoda vauvaperheiden vanhempien ääntä kuuluviin. Tämän avulla voitiin mahdollisesti lisätä tietoisuutta Kimpassa-perhetoiminnan vaikutuksista. Opinnäytetyön kannalta keskeiset teoreettiset käsitteet liittyvät vanhemmuuden tukemiseen sekä kiintymyssuhdemalleihin ja niiden muodostumiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna kasvotusten ja niistä saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että vanhemmat kokivat saavansa vauvaryhmistä paljon tukea ja apua arkeensa ja vanhemmuuteensa. Vanhemmat olivat saaneet ryhmistä vertaistukea sekä konkreettisia vinkkejä ja apukeinoja arkeen. Haastateltavat kokivat vauvan ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen vahvistuneen pääosin yhteisen tekemisen kautta. Kiintymyssuhteen vahvistumisen myötä myös luottamus oli lisääntynyt. Haastateltavat mainitsivat joitakin toimintaa koskevia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät ryhmäkertojen sisällön muutoksiin sekä vauvaryhmiä koskevan tietoisuuden lisäämiseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vauvaryhmät ovat vanhemmille erittäin tarpeellisia ja merkittäviä. Vauvaryhmien voidaan sanoa vähentäneen vanhempien yksinäisyyden kokemusta jollain tasolla ja tukeneen arjessa jaksamista vertaistuen avulla. Vanhemman huolehtiessa omasta hyvinvoinnistaan myös lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi vahvistuu. Tutkimus tukee sitä, että vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde vahvistuu myös vanhempien tiedostamatta. Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien toimintaa on mahdollista vielä kehittää seuraavia ryhmiä ajatellen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna kasvotusten ja niistä saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että vanhemmat kokivat saavansa vauvaryhmistä paljon tukea ja apua arkeensa ja vanhemmuuteensa. Vanhemmat olivat saaneet ryhmistä vertaistukea sekä konkreettisia vinkkejä ja apukeinoja arkeen. Haastateltavat kokivat vauvan ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen vahvistuneen pääosin yhteisen tekemisen kautta. Kiintymyssuhteen vahvistumisen myötä myös luottamus oli lisääntynyt. Haastateltavat mainitsivat joitakin toimintaa koskevia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät ryhmäkertojen sisällön muutoksiin sekä vauvaryhmiä koskevan tietoisuuden lisäämiseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vauvaryhmät ovat vanhemmille erittäin tarpeellisia ja merkittäviä. Vauvaryhmien voidaan sanoa vähentäneen vanhempien yksinäisyyden kokemusta jollain tasolla ja tukeneen arjessa jaksamista vertaistuen avulla. Vanhemman huolehtiessa omasta hyvinvoinnistaan myös lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi vahvistuu. Tutkimus tukee sitä, että vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde vahvistuu myös vanhempien tiedostamatta. Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien toimintaa on mahdollista vielä kehittää seuraavia ryhmiä ajatellen.