Tavalliset henkilöt haastateltavina – miten toimitukset löytävät heidät?
Manninen, Laura (2025)
Manninen, Laura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224090
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, minkälaisia keinoja erilaiset toimitukset käyttävät, jotta he löytävät tavallisia henkilöitä haastateltaviksi juttuihinsa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joissa haastateltiin toimittajan ja tuottajan työtehtäviä tekeviä henkilöitä Ylen, Helsingin Sanomien, Me Naisten, Iltalehden ja Kotilieden toimituksista.
Tavallisilla henkilöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa haastateltavia, jotka esiintyvät mediassa omana itsenään, eivätkä jossakin ammatillisessa tai julkisessa roolissa. Heitä voidaan haastatella juttuihin monista eri syistä kuten siksi, että tavallisen henkilön haastattelu voi havainnollistaa ja konkretisoida jonkin väestöryhmän, laajemman ilmiön tai yhteiskunnallisen ongelman ja edistää erilaisten äänien moninaisuutta julkisessa keskustelussa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla suomalaiset toimitukset löytävät tavallisia henkilöitä haastateltaviksi juttuihinsa, kuinka sujuvasti toimitukset onnistuvat löytämään tavallisia henkilöitä haastateltaviksi ja millaisia valintoja toimituksissa tehdään tavallisten haastateltavien monimuotoisuuden näkökulmasta. Nämä muodostuivat tutkimuksen tutkimuskysymyksiksi. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen mukaisesti.
Aineiston kautta on ilmennyt, että jokaisessa tutkimukseen valikoituneessa toimituksessa on käytetty sosiaalista mediaa, verkostoja, järjestöjä ja joukkoistamista tavallisten haastateltavien etsimiseen. Toimituksien haastateltavien välillä oli eroavaisuuksia sen suhteen, millä tavalla osaan näistä keinoista suhtauduttiin.
Yleisimmäksi haasteeksi osoittautui se, että haastateltavaa on etsitty juttua varten jostakin vaikeasta tai herkästä aiheesta. Jos tavallista haastateltavaa ei löydetä juttua varten, jutun tekemistä on siirretty, näkökulmaa on muutettu asiantuntijajutuksi tai joissain tapauksissa siitä on luovuttu kokonaan.
Toimituksissa on haluttu huomioida tavallisten haastateltavien monimuotoisuus, mutta osa toimituksista toi esiin haasteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, kuinka se on käytännössä mahdollista. Haasteita on liittynyt esimerkiksi toimitusten kohderyhmiin, jotka ovat rajanneet haastateltavien valintoja, potentiaalisten haasteltavien rajalliseen määrään sekä käytännön esteisiin.
Tavallisilla henkilöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa haastateltavia, jotka esiintyvät mediassa omana itsenään, eivätkä jossakin ammatillisessa tai julkisessa roolissa. Heitä voidaan haastatella juttuihin monista eri syistä kuten siksi, että tavallisen henkilön haastattelu voi havainnollistaa ja konkretisoida jonkin väestöryhmän, laajemman ilmiön tai yhteiskunnallisen ongelman ja edistää erilaisten äänien moninaisuutta julkisessa keskustelussa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla suomalaiset toimitukset löytävät tavallisia henkilöitä haastateltaviksi juttuihinsa, kuinka sujuvasti toimitukset onnistuvat löytämään tavallisia henkilöitä haastateltaviksi ja millaisia valintoja toimituksissa tehdään tavallisten haastateltavien monimuotoisuuden näkökulmasta. Nämä muodostuivat tutkimuksen tutkimuskysymyksiksi. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen mukaisesti.
Aineiston kautta on ilmennyt, että jokaisessa tutkimukseen valikoituneessa toimituksessa on käytetty sosiaalista mediaa, verkostoja, järjestöjä ja joukkoistamista tavallisten haastateltavien etsimiseen. Toimituksien haastateltavien välillä oli eroavaisuuksia sen suhteen, millä tavalla osaan näistä keinoista suhtauduttiin.
Yleisimmäksi haasteeksi osoittautui se, että haastateltavaa on etsitty juttua varten jostakin vaikeasta tai herkästä aiheesta. Jos tavallista haastateltavaa ei löydetä juttua varten, jutun tekemistä on siirretty, näkökulmaa on muutettu asiantuntijajutuksi tai joissain tapauksissa siitä on luovuttu kokonaan.
Toimituksissa on haluttu huomioida tavallisten haastateltavien monimuotoisuus, mutta osa toimituksista toi esiin haasteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, kuinka se on käytännössä mahdollista. Haasteita on liittynyt esimerkiksi toimitusten kohderyhmiin, jotka ovat rajanneet haastateltavien valintoja, potentiaalisten haasteltavien rajalliseen määrään sekä käytännön esteisiin.
