Hämeen ammattikorkeakoulun inkluusiotyön nykytila ja tulevaisuus: “suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin”
Sironen, Tiina (2025)
Sironen, Tiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082124077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082124077
Tiivistelmä
Työelämä moninaistuu entisestään ja inklusiivisuudesta on muodostumassa merkittävä kilpailutekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Inklusiivinen organisaatio on monimuotoinen yhteisö, jossa kaikilla on aktiivinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaan. Organisaatioiden inklusiivisuustila kuitenkin vaihtelee, eikä yhteisiä periaatteita tai käytäntöjä sen toteuttamiseen ole välttämättä luotu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Hämeen ammattikorkeakoulun inklusiivisuuden nykytila, taustatekijät, toimenpiteet ja käytännöt sekä tulevaisuuden näkymät. Työn toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun saavutettavuuskoordinaattori. Raportin teoreettinen viitekehys käsittelee inhimillistä strategiaa, moninaista työelämää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä sekä inklusiivisuusteemaa ja sen tuomia hyötyjä. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään inklusiivisuusteemaa sivuavia, julkisesti Hämeen ammattikorkeakoulusta saatavilla olevia tietoja, kuten organisaation strategiaa, strategisia asiakirjoja ja tavoitteita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka pohjaa teoreettiseen lähdeaineistoon sekä asiantuntijoiden teemahaastatteluista koostuvaan tutkimusaineistoon. Tutkimukseen haastateltiin neljää toimeksiantajan organisaatiostaan valitsemaa asiantuntijaa, jotka työskentelevät moninaisuusteeman parissa.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin strategian merkitys organisaation toimintaa ohjaavana taustatekijänä. Strategian koettiin määrittävän organisaation suunnan ja lähtökohdat toiminnalle. Strategian lisäksi taustatekijöiksi mainittiin organisaation rakenteet, jotka voivat estää tai edistää inklusiivisuutta. Tulosten mukaan inkluusiotoimissa oli yksikkökohtaisesti eroja. Kaikki haastatellut tunnistivat organisaation tekevän kehittämistyötä ja tavoittelevan inklusiivisuutta toiminnassaan. Puolet vastanneista kertoi inklusiivisuuden olevan arvopohjaisesti sisäänrakennettuna kaikessa tekemisessä heidän yksikössään. Puolet vastaajista ilmaisi inklusiivisuusteeman edistämisen ja inkluusiotoimien olevan työssä strategialähtöistä toimintaa, ja heidän vastauksissaan nousivat esiin organisaation toimet yksikön käytäntöjen sijaan.
Johtopäätöksisissä korostuivat organisaation tahtotilan merkitys ja yhteisön sitoutuminen inklusiivisuuden edistämiseen. Organisaation jäseniä tulee myös kouluttaa inklusiivisuusteemaan. Jaetun käsityksen saavuttaminen inklusiivisuuden merkityksestä on yksi avaintekijöistä onnistuneiden inkluusiotoimien taustalle. Opinnäytetyö osoittaa, että inkluusiotyö on jatkuvaa, eikä organisaatio ole sen osalta koskaan valmis.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Hämeen ammattikorkeakoulun inklusiivisuuden nykytila, taustatekijät, toimenpiteet ja käytännöt sekä tulevaisuuden näkymät. Työn toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun saavutettavuuskoordinaattori. Raportin teoreettinen viitekehys käsittelee inhimillistä strategiaa, moninaista työelämää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä sekä inklusiivisuusteemaa ja sen tuomia hyötyjä. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään inklusiivisuusteemaa sivuavia, julkisesti Hämeen ammattikorkeakoulusta saatavilla olevia tietoja, kuten organisaation strategiaa, strategisia asiakirjoja ja tavoitteita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka pohjaa teoreettiseen lähdeaineistoon sekä asiantuntijoiden teemahaastatteluista koostuvaan tutkimusaineistoon. Tutkimukseen haastateltiin neljää toimeksiantajan organisaatiostaan valitsemaa asiantuntijaa, jotka työskentelevät moninaisuusteeman parissa.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin strategian merkitys organisaation toimintaa ohjaavana taustatekijänä. Strategian koettiin määrittävän organisaation suunnan ja lähtökohdat toiminnalle. Strategian lisäksi taustatekijöiksi mainittiin organisaation rakenteet, jotka voivat estää tai edistää inklusiivisuutta. Tulosten mukaan inkluusiotoimissa oli yksikkökohtaisesti eroja. Kaikki haastatellut tunnistivat organisaation tekevän kehittämistyötä ja tavoittelevan inklusiivisuutta toiminnassaan. Puolet vastanneista kertoi inklusiivisuuden olevan arvopohjaisesti sisäänrakennettuna kaikessa tekemisessä heidän yksikössään. Puolet vastaajista ilmaisi inklusiivisuusteeman edistämisen ja inkluusiotoimien olevan työssä strategialähtöistä toimintaa, ja heidän vastauksissaan nousivat esiin organisaation toimet yksikön käytäntöjen sijaan.
Johtopäätöksisissä korostuivat organisaation tahtotilan merkitys ja yhteisön sitoutuminen inklusiivisuuden edistämiseen. Organisaation jäseniä tulee myös kouluttaa inklusiivisuusteemaan. Jaetun käsityksen saavuttaminen inklusiivisuuden merkityksestä on yksi avaintekijöistä onnistuneiden inkluusiotoimien taustalle. Opinnäytetyö osoittaa, että inkluusiotyö on jatkuvaa, eikä organisaatio ole sen osalta koskaan valmis.