Aistipoikkeavien lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa
Velin, Kaisla (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082924262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082924262
Tiivistelmä
Tutkintonimike Sosionomi (AMK)
Tekijä Kaisla Velin
Työn nimi Aistipoikkeavien lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Vuosi 2025
Sivut 37 sivua, liitteitä 1 sivua
Työn ohjaaja Virve Jussila
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aikaisempien tutkimusten perusteella kuvata keinoja aistikäsittelyssä poikkeavien lasten tukemiseen varhaiskasvatuksessa sekä erilaisten aistitiedon säätelyiden ilmentymistä. Tutkimuskysymyksinä oli-vat: Miten aistitiedon säätelyn ongelmat ilmentyvät? sekä miten varhaiskasvatuksessa voidaan tukea lapsia, joilla on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia? Opin-näytetyön toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk). Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jota voisi käyttää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opetuksessa. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveys-alan opiskelijat voivat käyttää opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia opinnoissaan tai työelämässään. Tutkimusaineistona käytettiin kahdeksaa tutkimusta tai artikkelia.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuus-katsausta. Aineisto haettiin Pubmed-, Melinda-, Terveysportti- sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden tietokannoista. Aineistoon valittiin sekä suomen- että englanninkielisiä tutkimuksia tai artikkeleita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Sisällönanalyysissä aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin kahteen pääluokkaan, joiden avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tässä opinnäytetyössä keskityttiin alle kouluikäisiin, varhaiskasvatuksen piirissä oleviin lapsiin. Opinnäytetyössä käytettiin termiä aistipoikkeava lapsi, jolla tarkoitettiin lasta, jolla on joku aistikäsittelyn haaste. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että aistikäsittelyn haasteet vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen arkeen merkittävästi. Lapsella voi olla vaikeuksia keskittyä toimintoihin ja solmia sosiaalisia suhteita. Aistiärsykkeet voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta ja kuormitus-ta. Aistikäsittelyn haasteet näkyvät eniten aistiyliherkkyyksinä, mutta aliherkkyyttäkin tavataan. Aistikäsittelyn haasteita tavataan n. kahdeksalla prosentilla väestöstä. Tuloksissa myös selvisi, että aistipoikkeavaa lasta voidaan tukea toimintaympäristön muokkaamisella. Aistiyliherkän lapsen aistiärsykkeitä voidaan vähentää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota melutasoon tai valaistukseen. Aistialiherkkä lapsi taas hyötyy aistimusten aktivoinnista. Aikuisen rooli on tukea, kannustaa ja ymmärtää lasta, jotta lapsi oppii myös ymmärtämään itseään ja haasteitaan.
Asiasanat: aistit, aistipoikkeavuus, sensorinen integraatio, lapset
Tekijä Kaisla Velin
Työn nimi Aistipoikkeavien lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Vuosi 2025
Sivut 37 sivua, liitteitä 1 sivua
Työn ohjaaja Virve Jussila
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aikaisempien tutkimusten perusteella kuvata keinoja aistikäsittelyssä poikkeavien lasten tukemiseen varhaiskasvatuksessa sekä erilaisten aistitiedon säätelyiden ilmentymistä. Tutkimuskysymyksinä oli-vat: Miten aistitiedon säätelyn ongelmat ilmentyvät? sekä miten varhaiskasvatuksessa voidaan tukea lapsia, joilla on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia? Opin-näytetyön toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk). Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jota voisi käyttää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opetuksessa. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveys-alan opiskelijat voivat käyttää opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia opinnoissaan tai työelämässään. Tutkimusaineistona käytettiin kahdeksaa tutkimusta tai artikkelia.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuus-katsausta. Aineisto haettiin Pubmed-, Melinda-, Terveysportti- sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden tietokannoista. Aineistoon valittiin sekä suomen- että englanninkielisiä tutkimuksia tai artikkeleita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Sisällönanalyysissä aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin kahteen pääluokkaan, joiden avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tässä opinnäytetyössä keskityttiin alle kouluikäisiin, varhaiskasvatuksen piirissä oleviin lapsiin. Opinnäytetyössä käytettiin termiä aistipoikkeava lapsi, jolla tarkoitettiin lasta, jolla on joku aistikäsittelyn haaste. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että aistikäsittelyn haasteet vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen arkeen merkittävästi. Lapsella voi olla vaikeuksia keskittyä toimintoihin ja solmia sosiaalisia suhteita. Aistiärsykkeet voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta ja kuormitus-ta. Aistikäsittelyn haasteet näkyvät eniten aistiyliherkkyyksinä, mutta aliherkkyyttäkin tavataan. Aistikäsittelyn haasteita tavataan n. kahdeksalla prosentilla väestöstä. Tuloksissa myös selvisi, että aistipoikkeavaa lasta voidaan tukea toimintaympäristön muokkaamisella. Aistiyliherkän lapsen aistiärsykkeitä voidaan vähentää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota melutasoon tai valaistukseen. Aistialiherkkä lapsi taas hyötyy aistimusten aktivoinnista. Aikuisen rooli on tukea, kannustaa ja ymmärtää lasta, jotta lapsi oppii myös ymmärtämään itseään ja haasteitaan.
Asiasanat: aistit, aistipoikkeavuus, sensorinen integraatio, lapset