Förverkligande av person- och familjecentrering i Helsingfors hemvårds- och klienthandledningsenhet ”Kotihoidon ostopalveluasiakkaiden valvonta”

Abstract

Äldreomsorgens servicestruktur har förändrats avsevärt genom att centralisera och integrera tjänster. Förändringen förväntas förbättra tjänsternas tillgänglighet och säkerställa servicens kvalitet. Hybridenheten ”Kotihoidon ostopalveluasiakkaiden valvonta” grundades i januari 2023 inom Helsingfors stad. Målet var att bättre övervaka Helsingfors stads köptjänst- och servicesedelklienters likvärdiga tjänster oberoende av servicemodell. Fokus för studien, liksom för den teoretiska grunden är person- och familjecentrering inom social-och hälsovården, ur den professionellas perspektiv. Arbetslivsrelevansen och problemställningen är liksom studiens syfte att utreda hur personalen på den nya övervakningsenheten upplever sig arbeta person- och familjecentrerat, samt att identifiera utvecklingsbehoven i det arbetet. Studien utgör empirisk kvalitativ forskning. Datainsamlingen har skett anonymt med en elektronisk enkät bestående av öppna frågor. Elo & Kyngäs´ deduktiv-induktiva form av innehållsanalys har använts på all insamlad data. Resultatet har speglats mot tidigare forskning och teoretiska referensramar. Studiens slutsats är att förverkligandet av person- och familjecentreringen upplevs ske på lite olika sätt beroende på om arbetet sker internt, med serviceleverantören eller med den äldre, men även beroende på om arbetet sker inom socialvården eller hälsovården. Respekt och självbestämmanderätt, dokumentation och information samt lyssna och observera är de teoretiska utgångspunkter som respondenterna upplever att förverkligas mest. Familjecentringen upplevs förverkligas främst genom teoretiska utgångspunkten samarbete och kommunikation. Utvecklingsbehoven är främst att öka kunskapen och medvetenheten om både person- och familjecentrering samt att fortsätta implementera arbetssätten i verksamheten. Medvetenhet och kunskap ger verktyg för att tillämpa kunskapen i praktiken. Arbetets etiska utmaningar gör att det är extra viktigt med tid för reflektion, diskussion och kollegialt stöd.

Vanhustenhuollon palvelurakenne on muuttunut merkittävästi palvelujen keskittämisen ja yhdistämisen kautta. Muutoksen odotetaan parantavan palvelujen saatavuutta ja varmistavan palvelujen laatua. Hybridiyksikkö ”Kotihoidon ostopalveluasiakkaiden valvonta” perustettiin tammikuussa 2023 Helsingin kaupungin yhteyteen valvomaan nykyistä paremmin, että Helsingin kaupungin ostopalvelu- ja palveluseteliasiakkaat saavat palvelumallista riippumatta samantasoisia palveluita. Tutkimuksen painopisteenä ja teoreettisena lähtökohtana on henkilö- ja perhekeskeisyys sosiaali- ja terveydenhuollossa ammattilaisen näkökulmasta. Työelämävastaavuus ja ongelmanasettelun ajankohtaisuus on tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti selvittää miten uuden valvontayksikön henkilökunta, kokee työskentelevänsä henkilö- ja perhekeskeisesti ja tunnistaa kehittämistarpeita tässä työssä. Tutkimus on empiirinen laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty nimettömänä sähköisellä kyselyllä, joka koostui avoimista kysymyk-sistä. Elo & Kyngäsin deduktiivi-induktiivista sisällönanalyysia on sovellettu kaikkeen kerättyyn aineistoon. Tuloksia on tulkittu suhteessa aiempaan tutkimukseen ja teoreettisiin viitekehyksiin. Tutkimuksen johtopäätös on, että henkilö- ja perhekeskeisyys koetaan toteutuvan hieman eri tavoin riippuen siitä, tehdäänkö työtä sisäisesti, palveluntarjoajan kanssa vai ikääntyneen kanssa, mutta myös sen mukaan, tehdäänkö työ sosiaali- vai terveydenhuollossa. Kyselyyn vastanneiden kokemus on vastausten perusteella, että teoreettiset lähtökohdat itsemääräämisoikeus ja kunnioittaminen, dokumentointi ja tiedottaminen sekä kuunteleminen ja havainnointi toteutuvat eniten. Perhekeskeisyys koetaan toteutuvan lähinnä yhteistyö- ja kommunikaatiolähtökohdan kautta. Tärkeimmät kehittämistarpeet ovat tietämyksen ja tietoisuuden lisääminen sekä henkilö- että perhekeskeisyydestä ja lähestymistapojen toteuttaminen toiminnassa. Tietoisuus ja tietämys tarjoavat välineitä tiedon soveltamiseen käytännössä. Työn eettisten haasteiden vuoksi aika pohdinnalle, keskustelulle ja vertaistuelle on erityisen tärkeää.