Lahopuun määrä ja laatu A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n uudistusaloilla

Abstract

A. Ahlström kiinteistöt Oy metsäosasto näki tarpeelliseksi selvittää lahopuun määrää metsäkiinteistöillään, jotta lahopuiden muodostama perusta monimuotoisuudelle voidaan ottaa paremmin huomioon tulevaisuudessa. Mittauksia suoritettiin Porin alueella kesän 2023 aikana noin 300 hehtaarilla uudistusaloja kolmen viimeisen vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lahopuun määrää ja laatua uudistusaloilla. Metsikkökuvioilta mitattiin kuolleiden puiden tilavuus, rinnankorkeusläpimitta, puulaji, lahoaste ja maapuiden osuus tarkennettua silmämääräistä arviointia käyttäen. Kuudella kiinteistöllä suoritettiin mittauksia maastossa yhteensä 110 kuviolla, jotka olivat taimikoita tai ylispuisia siemenpuualoja ja niistä 26 % sijaitsi turvemaalla.

Koko Suomen osalta VMI 13 osoittaa lahopuuta olevan keskimäärin 6,6 m3/ha, joka selittyy muun muassa Lapin laajoilla suojelualueilla. Etelä-Suomen kohdalla keskiarvo on 5,5 m3/ha, joka on noin kuution suurempi hehtaarilla, kuin Satakunnan mitattu lahopuun keskiarvo. Kaupunkimetsistä ja luonnontilaisista metsistä on mitattu huomattavasti suurempia lukemia, jota selittää erilaiset tavoitteet metsänhoidolle tai hoidon vähäinen määrä. Luonnontilaisista metsistä on mitattu Suomessa jopa yli 180 m3/ha lukemia, kaupunkimetsistä Lahdessa ja Helsingistä noin 12-14 m3/ha keskiarvoja ja korkeimmillaan yksittäisiltä kuvioilta yli 60 m3/ha.

Lahopuun kokonaismäärä kaikilla A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n kiinteistöillä oli keskivertoa Satakunnan metsää noin 0,1 kuutiometriä suurempi, kiinteistökohtaisesti alimmillaan Kollasen tilalla Satakunnan keskiarvoa 0,8 m3/ha alemmalla määrällä ja korkeimmillaan Vienolassa 5,6 m3/ha, joka on 1,3 m3/ha Satakunnan keskiarvoa korkeampi määrä. Lahopuusta 28 % oli lehtipuuta, josta suurin osa koivua. Kaikesta lahopuusta maapuita oli 78 %, osuudet vaihtelivat 59 % ja 95 % välillä. Suurin osa kuolleesta puustosta oli mäntyä 32 % ja kuusta 19 %.

Lahoaste jakauma oli A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n metsäkiinteistöillä kokonaisuutena katsottuna kohtalainen, mutta vaihtelu kuvioiden välillä oli suurta. Osalla tiloista otanta oli pienehkö, joka vaikutti tuloksiin ja kolme vuotta sitten uudistetuilla kuvioilla runsas vadelman kasvu vaikeutti maapuiden lukemista. Keskivaiheessa lahoamisprosessia olevat kuolleet puut olivat yleisimpiä 44 % ja loput lahopuusta jakautuivat lähes tasan tuoreeseen 29 % tai pitkälle lahonneeseen puuainekseen 27 %.

A. Ahlström Kiinteistöt Oy´s department of forestry seen it necessary to examine the quantity and quality of dead wood in their newly harvested forest compartments. The measurements were carried out in the surrounding forests of Pori during summer of 2023, covering a total of 286 hectares of forest areas that had been harvested within the past three years.

Main objective of the measurements was to assess the amount and characteristics of dead wood in recently cut forest compartments. Dead wood was measured from the forests compartments by using technique based on eyesight evaluation where dead woods volume, diameter breast height, species of tree, state of decay and amount of fallen dead trees were estimated. Measurements were made in six separate forest estates on 110 different forest compartments, which were either seedling stands, or mother tree seedling stands, 26 % were on peat lands.

Amount of dead wood was around 0,1 cubic meter greater in all forest estates combined than in average forest of Satakunta, lowest amount of dead wood was found from estate Kollanen where the amount of decaying tree matter was 0,8 m3/ha lower than average forest in Satakunta. Highest amount of dead trees was measured from Vienola 5,6 m3/ha which is 1,3 m3/ha above the average of Satakunta. 28 % of measured wood was from broadleaved trees, most were birch. Most of the dead wood debris was from Scots pine 32 % and Norway spruce 19 %. of all measured trees 78 % of trees were fallen on ground.

The spread of state of decay was overall moderate, but differences between forest compartments were big. In part of the forest estates sampling was small which affects reliability of the study from those estates. Fast growth of raspberry was a problem during the measurements in forest, it made it hard to see every tree beneath the growth. Decaying trees from the middle part of the decaying process were the most common 44 % and rest splits in freshly formed dead trees 29 % and 27 % of the measured trees were in the last state of decay.