Uudelleenkäyttötoimijoiden rooli kuntien ja yritysten green deal -sitoumuksissa
Kuukka, Pauliina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090224349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090224349
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten uudelleenkäyttö voidaan sisällyttää kiertotalouden green deal -sitoumuksiin ja millainen rooli uudelleenkäyttötoimijoilla on näiden sitoumusten edistämisessä. Lisäksi tarkasteltiin uudelleenkäytön edistämiseen liittyviä haasteita green deal -kokonaisuudessa.
Kiertotalouden green deal tarkoittaa vapaaehtoista sitoumusta, jolla eri organisaatiot lähtevät mukaan edistämään kiertotaloutta konkreettisilla teoilla. Osallistujat voivat valita itselleen sopivia toimia esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuuden, teollisuuden prosessien, kestävän kuluttamisen tai energiajärjestelmän saralta, ja kytkeä ne osaksi omaa toimintastrategiaansa. Green dealiin osallistuminen antaa organisaatiolle tukea, näkyvyyttä sekä mahdollisuuden olla mukana kehittämässä kiertotalouteen siirtymistä Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska tavoitteena oli kuvata kiertotalouden green deal -sitoumuksia suunnittelevien tai jo tehneiden tahojen kokemuksia. Menetelmäksi valittiin puolistrukturoidut haastattelut, jotka toteutettiin etäyhteyksin tammikuun ja maaliskuun 2025 välillä. Tutkimuksessa oli mukana kuuden eri organisaation edustajat, jotka edustivat sekä julkisia toimijoita että yrityksiä, ja joiden sitoumuksissa käsiteltiin uudelleenkäyttöä.
Tulosten perusteella uudelleenkäyttö voidaan sisällyttää green deal -sitoumuksiin kolmella tavalla: asettamalla se toiminnan selkeäksi tavoitteeksi, hyödyntämällä sitä välineenä kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa tai liittämällä se osaksi laajempaa kiertotalouden palvelumallia. Vaikka uudelleenkäyttötoimijoiden rooli on tällä hetkellä melko rajallinen, heidän asiantuntemuksensa voisi merkittävästi vahvistaa sitoumusten käytännön toteutusta. Uudelleenkäyttötoimijat voivat tarjota esimerkiksi logistiikka-, varastointi- ja asiantuntijapalveluja. Haasteiksi nousivat erityisesti epäluottamus käytettyihin materiaaleihin, lainsäädäntöön liittyvät rajoitteet sekä uudelleenkäytön korkeat kustannukset. Tulosten perusteella green deal -sitoumusten vaikuttava toimeenpano edellyttää tiivistä yhteistyötä uudelleenkäyttöön erikoistuneiden toimijoiden kanssa.
Kiertotalouden green deal tarkoittaa vapaaehtoista sitoumusta, jolla eri organisaatiot lähtevät mukaan edistämään kiertotaloutta konkreettisilla teoilla. Osallistujat voivat valita itselleen sopivia toimia esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuuden, teollisuuden prosessien, kestävän kuluttamisen tai energiajärjestelmän saralta, ja kytkeä ne osaksi omaa toimintastrategiaansa. Green dealiin osallistuminen antaa organisaatiolle tukea, näkyvyyttä sekä mahdollisuuden olla mukana kehittämässä kiertotalouteen siirtymistä Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska tavoitteena oli kuvata kiertotalouden green deal -sitoumuksia suunnittelevien tai jo tehneiden tahojen kokemuksia. Menetelmäksi valittiin puolistrukturoidut haastattelut, jotka toteutettiin etäyhteyksin tammikuun ja maaliskuun 2025 välillä. Tutkimuksessa oli mukana kuuden eri organisaation edustajat, jotka edustivat sekä julkisia toimijoita että yrityksiä, ja joiden sitoumuksissa käsiteltiin uudelleenkäyttöä.
Tulosten perusteella uudelleenkäyttö voidaan sisällyttää green deal -sitoumuksiin kolmella tavalla: asettamalla se toiminnan selkeäksi tavoitteeksi, hyödyntämällä sitä välineenä kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa tai liittämällä se osaksi laajempaa kiertotalouden palvelumallia. Vaikka uudelleenkäyttötoimijoiden rooli on tällä hetkellä melko rajallinen, heidän asiantuntemuksensa voisi merkittävästi vahvistaa sitoumusten käytännön toteutusta. Uudelleenkäyttötoimijat voivat tarjota esimerkiksi logistiikka-, varastointi- ja asiantuntijapalveluja. Haasteiksi nousivat erityisesti epäluottamus käytettyihin materiaaleihin, lainsäädäntöön liittyvät rajoitteet sekä uudelleenkäytön korkeat kustannukset. Tulosten perusteella green deal -sitoumusten vaikuttava toimeenpano edellyttää tiivistä yhteistyötä uudelleenkäyttöön erikoistuneiden toimijoiden kanssa.