Muutosjohtaminen Kotterin mallin mukaan palautetietoisen työtavan (FIT) implementoinnissa

Abstract

Opinnäytetyöllä tuettiin muutosjohtamisen keinoin palautetietoisen työtavan (FIT) implementointia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Palautetietoinen työtapa on asiakaslähtöinen ja tutkimustietoon perustuva menetelmä, joka parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Palautetietoisen työtavan implementoinnin taustalla oli aiempi Hämeenlinnassa toteutettu Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen pilotti, käynnissä olevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen RRP2-hankkeen työtavan käytön laajennustavoitteet ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategia, joka painottaa vaikuttavien palveluiden järjestämistä. Isot muutokset organisaatiossa ja uusien toimintatapojen juurtuminen osaksi toimintakulttuuria ovat usein haasteellisia. Suunnitelmallinen ja osallistava muutosjohtaminen on keskeinen tekijä muutoksessa onnistumisessa. Toiminnallisessa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin palautietoisen työtavan implementointiprojektin muutosjohtamisen suunnitelma Kotterin kahdeksan vaiheisen mallin ja onnistuneen muutosjohtamisen teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Opinnäytetyön tilaajaorganisaationa ja palautietoisen työtavan implementaation kohderyhmänä toimi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja perhekeskuspalveluiden tulosalueet. Muutosjohtamisessa onnistumista arvioitiin henkilöstölle ja johdolle kohdistetulla itsearviointikyselyllä keväällä 2025. Kyselyyn vastasi kohderyhmän henkilöstöstä 12 (vastausprosentti 34,2 %) ja johdosta yhdeksän vastaajaa (vastausprosentti 26,5 %). Työtavan implementoitumisessa on kuitenkin kyseessä vaiheittain etenevä, pitkäkestoinen ja organisaation kulttuuriin vaikuttava muutos, joten arviointikysely ja opinnäytetyön osuus kohdistui implementaation alkuvaiheeseen. Opinnäytetyön itsearviointikyselyllä ei saatu tarkkaa tietoa onnistuneesta muutosjohtamisesta, vaan lähinnä tietoa työtavan implementaation tilanteesta. Opinnäytetyön tuloksien pohjalta voidaan varovaisesti arvioida, että johto on sitoutunut palautetietoisen työtavan (FIT) käyttöönottoon ja koulutukset on toteutettu huhtikuuhun 2025 asti onnistuneesti. Työtavan soveltaminen asiakastyössä on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, eikä FIT-mittareita ole otettu alueella systemaattisesti käyttöön. Johtopäätöksenä voidaan arvioida, että opinnäytetyön muutosjohtamisessa onnistuttiin parhaiten johdon tasolla, mutta henkilöstön käytännön tuki ja osallistaminen vaativat vahvistamista. Yhteenvetona voi todeta, että palautetietoisen työtavan implementointi vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista koko organisaatiolta sekä laajempaa arviointia kuin opinnäytetyössä käytetyt itsearviointikyselyt. Avainsanat Palautetietoinen työtapa (FIT), muutosjohtaminen, Kotterin muutosjohtamisen malli, implementointi ja Projektinhallinta.

Sivut 62 sivua ja liitteitä 4 sivua