Kainon narratiiviset tunnekortit : Mielenterveyden edistämisen työväline sosiaalialalle
Vuorinen, Elisabet (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090424422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090424422
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää narratiiviset tunnekortit mielenterveyttä edistäväksi työvälineeksi. Ne on tarkoitettu erityisesti sosiaalialan asiakastyöhön. Tunnekorttien erityispiirteenä on assosiaatioon perustuva lähestymistapa, jossa sukupuolisensitiivinen luurankohahmo toimii samaistumisen välineenä. Sensitiivinen kuvailmaisu ei korosta ikää, etnistä, kulttuurista tai uskonnollista taustaa. Kuvien herättämät tunteet ja muistot voivat helpottaa asiakkaan tunneilmaisua ja vuorovaikutusta ammattilaisen kanssa. Tunnekorttityöskentely tukee myös asiakkaan reflektiotaitojen kehittymistä.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin tutkimuksellista otetta kyselytutkimuksen ja ammattilaispalautteiden muodossa. Tulosten perusteella kortit soveltuvat erityisesti päihde- ja mielenterveystyöhön. Lisäksi tuloksissa todettiin korttien soveltuvan myös lastensuojelun ja rikosseuraamusalan asiakastyöhön. Ikäryhminä sopivimmiksi nähtiin yläkouluikäiset ja aikuissosiaalityö. Ammattilaispalautteessa todettiin korttien voivan toimia keskustelun tukena identiteettiin, elämäntilanteeseen tai ihmissuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi ammattilaisten palautteissa nousi esille mahdollisuus käyttää kortteja rekrytointitilanteessa sekä luovassa ilmaisussa. Tuloksissa kehotettiin huomioimaan tilannekohtaista harkintaa lapsien, vanhuksien ja erityisen herkkien ihmisten kanssa toimittaessa. Palautteissa korostettiinkin ammattilaisen hyvää tunnetaito-osaamista ja asiakkaan yksilöllisyyden sekä elämäntilanteen huomioimista.
Korttien sisältö arvioitiin kyselytutkimuksen sekä ammattilais- ja asiakaspalautteen perusteella eettisesti sopiviksi, eikä niiden sisältöä pidetty loukkaavana. Asiakaspalautteissa ilmeni, että vanhemmissa ikäryhmissä on ennakkoluuloja luurankohahmoa kohtaan. Tämä korostaa asiakkaan mielipiteen huomioon ottamista tunnekorttityöskentelyssä.
Palautteista kävi ilmi, että assosiaatioon perustuvilla tunnekorteilla on selkeä tarve sosiaalialan asiakastyössä.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin tutkimuksellista otetta kyselytutkimuksen ja ammattilaispalautteiden muodossa. Tulosten perusteella kortit soveltuvat erityisesti päihde- ja mielenterveystyöhön. Lisäksi tuloksissa todettiin korttien soveltuvan myös lastensuojelun ja rikosseuraamusalan asiakastyöhön. Ikäryhminä sopivimmiksi nähtiin yläkouluikäiset ja aikuissosiaalityö. Ammattilaispalautteessa todettiin korttien voivan toimia keskustelun tukena identiteettiin, elämäntilanteeseen tai ihmissuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi ammattilaisten palautteissa nousi esille mahdollisuus käyttää kortteja rekrytointitilanteessa sekä luovassa ilmaisussa. Tuloksissa kehotettiin huomioimaan tilannekohtaista harkintaa lapsien, vanhuksien ja erityisen herkkien ihmisten kanssa toimittaessa. Palautteissa korostettiinkin ammattilaisen hyvää tunnetaito-osaamista ja asiakkaan yksilöllisyyden sekä elämäntilanteen huomioimista.
Korttien sisältö arvioitiin kyselytutkimuksen sekä ammattilais- ja asiakaspalautteen perusteella eettisesti sopiviksi, eikä niiden sisältöä pidetty loukkaavana. Asiakaspalautteissa ilmeni, että vanhemmissa ikäryhmissä on ennakkoluuloja luurankohahmoa kohtaan. Tämä korostaa asiakkaan mielipiteen huomioon ottamista tunnekorttityöskentelyssä.
Palautteista kävi ilmi, että assosiaatioon perustuvilla tunnekorteilla on selkeä tarve sosiaalialan asiakastyössä.