Tavoitteisiin eläimen tuella : Selkeyttä eläinavusteisen työn käsitteisiin

Abstract

Epävakaat taloudelliset olosuhteet ja hyvinvointialueiden säästöt ja leikkaukset osuvat merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluilta edellytetään epävarmassa tilanteessa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä koskee myös eläinavusteisia kuntoutuspalveluilta, jotka ovat tutkitusta vaikuttavuudestaan huolimatta edelleen melko tuntemattomia Suomessa.

Opinnäytetyön toimeksiantajalla, Eläinavusteinen työ ry:llä oli tarve esitteelle, joka avaisi eläinavusteisuuden käsitteitä, ammatillista eläinavusteista toimintaa ja sen vaikuttavuutta helppotajuisesti erityisesti palvelujen järjestäjä- ja rahoittajatahoille. Tavoitteena oli siis parantaa ammatillisia eläinavusteisia palveluja tuottavien yrittäjien mahdollisuuksia tarjota ja markkinoida palvelujaan ja toisaalta sujuvoittaa asiakkaiden ohjautumista palveluihin. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli saada aikaan konkreettinen tuotos, tulostettava esite eläinavusteinen työ ry:n jäsenten käyttöön. Menetelminä hyödynnettiin palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämisen työvälineinä käytettiin dynaamista fasilitointia sekä Service blueprint-työkalua.

Opinnäytetyön aineisto hankittiin kahdessa etäyhteydellä järjestetyssä yhteiskehittämispajassa, joihin kutsuttiin eläinavusteisten palvelujen tuottajia, Eläinavusteinen työ ry:n jäseniä. Yhteiskehittämispajoissa nousi esiin, että vaikka eläinavusteisuus voi tuottaa kuntoutuksen loppuasiakkaalle merkittävää lisäarvoa ja olla merkityksellistä kuntoutuksessa etenemisen kannalta, palvelujen järjestäjätaho ei tätä tunnista. Eläintyöparin mukana olosta ei myöskään makseta ylimääräistä. Yleisesti palveluntuottajat joutuvat toistuvasti perustelemaan palvelujensa sisältöä ja vaikuttavuutta.

Yhteiskehittämispajoissa saatua aineistoa ryhmiteltiin, teemoiteltiin ja peilattiin teoriatietoon. Tämän aineiston pohjalta kehitettiin esite. Esite on valmis käyttöön, mutta toimeksiantaja voi halutessaan jatkaa yhteiskehittämisen prosessia ja hankkia palautetta esitteestä kuntoutuspalveluiden järjestäjätaholta eli Kelan etuuskäsittelijöiltä sekä hyvinvointialueiden kuntoutuspäätöksistä vastaavilta henkilöiltä.