Omaolo-palvelun digitaalisen hoitopolun hyödyntäminen hyvinvointialueella

Abstract

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käytössä Omaolo-palvelun oirearvioihin perustuvat paikalliset palveluohjaukset, joiden tavoitteena on ohjata käyttäjiä sujuvasti oikeanlaiseen hoitoon digitaalisten kanavien kautta. Oirearvion täyttämisen jälkeen käyttäjällä on mahdollisuus lähettää oirearvio ammattilaiselle tai varata aika terveydenhuollon palveluihin, mutta moni jättää tämän mahdollisuuden hyödyntämättä. Palvelun laajempi ja vaikuttavampi hyödyntäminen edellyttää syvempää ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka johtavat digitaalisen hoitopolun katkeamiseen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että käyttäjä ei hyödynnä Omaolo-palvelun oirearvion jälkeisiä toimintoja, kuten ajanvarausta tai tulosten lähettämistä ammattilaiselle. Lisäksi tarkasteltiin demografisten tekijöiden ja digiosaamisen vaikutusta palvelun käyttöaktiivisuuteen. Tavoitteena oli tuottaa kehittämiseen soveltuvaa tietoa, joka tukee digitaalisen palvelupolun toimivuutta ja saavutettavuutta eri käyttäjäryhmille.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena (n=29), ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä hyvinvointialueen Omaolo-palvelun käyttäjiltä. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin, ristiintaulukoinnilla sekä avoimien kysymysten osalta teemoittelulla. Tulosten perusteella oirearvion jatkokäytön esteitä olivat muun muassa palvelun kokeiluluonteinen käyttö, puutteellinen palveluohjaus sekä epätietoisuus jatkotoimintojen mahdollisuudesta. Nuoremmat käyttäjät suhtautuivat palveluun myönteisesti, mutta käyttivät sitä vähemmän, kun taas vanhemmat käyttäjät olivat aktiivisempia, vaikka kokivat enemmän epävarmuutta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalisen hoitopolun keskeiset haasteet liittyvät tiedonsaantiin, palveluohjaukseen ja palvelupolun selkeyteen. Digitaalisen palvelun kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota sen käytettävyyteen, saavutettavuuteen sekä käyttäjien digiosaamisen tukemiseen. Selkeä palveluohjaus, toimintojen näkyvyys ja helpot etenemismahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat edistää oirearvioiden jälkeisten toimintojen aktiivisempaa käyttöä.