Vaikuttavuuden arviointi - Case : Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK)

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämän liiketalouden kehittämisen (YAMK) -koulutuksen vaikuttavuutta siihen osallistuneiden opiskelijoiden subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, millaisia vaikutuksia koulutuksella on ollut urakehitykseen ja miten koulutukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimuksessa on painotettu työelämälähtöisyyden näkökulmaa ja arvioitu myös tutkinnon asemaa työmarkkinoilla. Työn toimeksiantajana on Hämeen ammattikorkeakoulu.

Vastaajajoukko koostuu vuosina 2020–2022 liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) -koulutuksesta valmistuneista opiskelijoista. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla huhtikuussa 2025. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 55 vastaajaa ja vastausprosentiksi saatiin 37. Tutkimus on toteutettu määrällisenä tutkimuksena, jota on täydennetty laadullisella aineistolla. Tutkimuksen vaikuttavuusarviointi perustuu yleisesti tunnettuihin vaikuttavuusteorioihin ja koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin.

Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan koulutukselle asetetut tavoitteet ja odotukset ovat toteutuneet pääosin hyvin sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vastaajien kokemusten mukaan koulutuksella on ollut pääosin myönteinen vaikutus ura- ja palkkakehitykseen sekä koulutuksen koettiin vahvistaneen työelämävalmiuksia ja osaamista. Tulosten mukaan tutkintoa ei kuitenkaan edelleenkään tunneta riittävän hyvin työmarkkinoilla ja YAMK-tutkinnon ei koettu olevan yhtä tunnettu tai arvostettu kuin vastaava maisterin tutkinto. Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu hyvin tarkasteltaessa koulutuksen ja työelämän välisiä kosketuspintoja sekä opetusmenetelmien että oppimisympäristön osalta, mutta opetusmenetelmistä ryhmätyöskentely herätti vastaajissa paljon reaktioita puolesta ja vastaan.

Johtopäätöksenä todetaan, että vaikka YAMK-tutkinnon arvostus työmarkkinoilla ei vastaajien kokemusten mukaan ole riittävällä tasolla, ovat YAMK-tradenomit kuitenkin sijoittuneet työelämässä keskimäärin hyvin koulutustaan vastaavaan työhön ja koulutuksella on ollut positiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja osaamistasoon. Tulokset puoltavat myös tutkintonimikkeen päivittämistä maisteriksi. Koulutuksessa tulisi myös huomioida entistä paremmin opiskelijoiden erilaiset taustat ja mielenkiinnon kohteet tarjoamalla enemmän yksilöllisiä koulutuspolkuja. Lisäksi koulutuksen tutkimustoiminnan laadukkuutta tulisi tarkastella sekä opiskelijan että työmarkkinoiden näkökulmasta ja opinnäytetöiden vaikuttavuusarviointi olisi tärkeä jatkotutkimusaihe.