Käsilläseisojan rasitusvammoja ehkäisevä voimaharjoittelu

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee voimaharjoittelun roolia käsilläseisojan rasitusvammojen ehkäisyssä. Tutkielmassa kartoitetaan ensin lajin vaatimia fyysisiä ominaisuuksia ja edetään voimaharjoittelun fysiologisiin vaikutuksiin sekä käytännön toteutukseen. Työn tavoite on tuoda käytännönläheistä tietoa voimaharjoittelun hyödyistä terveydestään ja kestävästä harjoittelusta kiinnostuneille käsilläseisojille. Tämän opinnäytetyön tiedonhaussa on hyödynnetty tieteellisiä artikkeleita, voimaharjoitteluun liittyvää kirjallisuutta sekä laajan kokemuksen sirkustaiteilijoiden parissa työskentelystä omaavan fysioterapeutin asiantuntijahaastattelua.

Tutkielman aineistojen yhteenvetona havaittiin, että voimaharjoittelulla on merkittävä rooli käsilläseisojan rasitusvammojen ehkäisyssä. Mahdollisia vaikuttavia mekanismeja rasitusvammojen vähenemisen takana ovat lihastasapainon kehittyminen, kineettisen ketjun rajoittavien lihasryhmien ja sidekudosten vahvistuminen sekä kompensatoristen liikeratojen uudelleenohjelmoituminen. Käsilläseisojan voimaharjoittelun suositellaan sisältävän myös ei-lajinomaisia liikesuuntia. Voimaharjoittelun volyymia kannattaa säätää huomioiden yksilön työkapasiteetti ja kokonaiskuormitus, jotta vältytään lajiharjoittelua tai esiintymistä häiritsevältä vaikutukselta.

This thesis explores the role of strength training in the prevention of overuse injuries among handbalancers. It starts with an explanation of the most important physical attributes for handbalancing proceeding to the physiological effects of strength training and its application in practice. The aim of this thesis is to bring applicable information about the benefits of strength training to handbalancers who are interested in their health and optimizing longevity in their discipline. The main information sources used for this thesis are scientific articles, literature on strength training and an interview with a physiotherapist who has extensive experience working with circus artists.

Based on the source materials, it was observed that strength training has a significant role in preventing overuse injuries of handbalancers. Potentially influential mechanisms supporting the reduction of overuse injury frequency are improved muscular balance, strengthening of limitingly weak muscle groups in the kinetic chain, strengthening of connective tissue and the reprogramming of compensatory movement patterns. It is recommended that the strength training of a handbalancer includes movements that are outside of the most used directions of the discipline. The volume of strength training should be adjusted according to the work capacity and total workload of the individual as to not interfere with their ability to train or perform.