Kiinteistöstrategian linjaukset: Kauhavan kaupunki
Salminen, Ulla (2025)
Salminen, Ulla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091024570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091024570
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Kauhavan kaupungin kiinteistökannan nykytila, arvioida Kiinteistöstrategia 2020:n toimivuutta sekä tunnistaa kehittämistarpeet tulevaa strategiatyötä varten. Kauhavan kiinteistökanta todettiin laajaksi ja maantieteellisesti hajautuneeksi, mikä asetti haasteita palveluverkon hallinnalle ja kiinteistökannan tehokkaalle käytölle.
Työssä hyödynnettiin kyselytutkimusta, jolla kartoitettiin kiinteistöihin liittyvää tietoa kaupungin päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmasta. Lisäksi kiinteistökantaa analysoitiin Skenarios-ohjelmalla toteutetun salkutuksen avulla, jossa kiinteistöt jaettiin neljään salkkuun: ydinsalkku, kehitettävät, yhtiöitettävät sekä myytävät tai purettavat kohteet. Näiden analyysien avulla arvioitiin kiinteistökannan teknistä arvoa, korjausvelkaa ja taloudellisia vaikutuksia.
Tulokset osoittivat, että kiinteistökannan merkittävät korjaus- ja investointitarpeet vaativat strategian päivittämistä ja käytännön toimeenpanoa. Kiinteistöstrategian vaikutus päätöksentekoon oli ollut vähäinen, ja strategian toimeenpano jäi puutteelliseksi. Palveluverkon optimointi, yhtiöittämisprosessi sekä energiatehokkuuden huomioiminen nähtiin keskeisinä kehityskohteina. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen ja tilatehokkuuden hyödyntäminen, vajaakäytöllä olevien tilojen myynti tai purku sekä ennaltaehkäisevän kunnossapidon vahvistaminen nousivat esiin tärkeinä toimenpiteinä. Strategian tulee olla käytännönläheinen ja tukea kaupungin resurssien mukaista, taloudellisesti kestävää kiinteistöjohtamista.
Työssä hyödynnettiin kyselytutkimusta, jolla kartoitettiin kiinteistöihin liittyvää tietoa kaupungin päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmasta. Lisäksi kiinteistökantaa analysoitiin Skenarios-ohjelmalla toteutetun salkutuksen avulla, jossa kiinteistöt jaettiin neljään salkkuun: ydinsalkku, kehitettävät, yhtiöitettävät sekä myytävät tai purettavat kohteet. Näiden analyysien avulla arvioitiin kiinteistökannan teknistä arvoa, korjausvelkaa ja taloudellisia vaikutuksia.
Tulokset osoittivat, että kiinteistökannan merkittävät korjaus- ja investointitarpeet vaativat strategian päivittämistä ja käytännön toimeenpanoa. Kiinteistöstrategian vaikutus päätöksentekoon oli ollut vähäinen, ja strategian toimeenpano jäi puutteelliseksi. Palveluverkon optimointi, yhtiöittämisprosessi sekä energiatehokkuuden huomioiminen nähtiin keskeisinä kehityskohteina. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen ja tilatehokkuuden hyödyntäminen, vajaakäytöllä olevien tilojen myynti tai purku sekä ennaltaehkäisevän kunnossapidon vahvistaminen nousivat esiin tärkeinä toimenpiteinä. Strategian tulee olla käytännönläheinen ja tukea kaupungin resurssien mukaista, taloudellisesti kestävää kiinteistöjohtamista.