Koetun johtamistavan vaikutus työhyvinvointiin - Työntekijän näkökulma

Abstract

Työhyvinvoinnin on viime vuosina uutisoitu heikentyneen Suomessa. Lisäksi työhyvinvointitutkimuksissa on havaittu, että työuupumusoireet koskettavat yhä useampaa ja yleinen työkyky on monella työntekijällä alentunut. Yritysten tulisi ymmärtää, että johtaminen ja työhyvinvointi liittyvät oleellisesti ja erottamattomasti toisiinsa. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseksi tarvitaan tietoa erilaisten johtamistyylien vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on pystyä osoittamaan, että erilaisten koettujen johtamistapojen ja henkisen työhyvinvoinnin välillä on yhteys.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi kolme osiota. Ensimmäinen ja toinen osio mittasivat työntekijän arviota siitä, paljonko hän kokee esihenkilönsä kiinnittävän huomiota asioihin ja ihmisiin. Kolmas osio mittasi vastaajan henkistä työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 103 Jyväskylän ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-opiskelijaa. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Suurin osa vastaajista koki esihenkilönsä huomion asioihin ja ihmisiin siten, että esihenkilön johtamistyyli edustaa johtamisruudukon tehokasta johtamistapaa. Suurin osa vastaajista koki henkisen työhyvinvointinsa vähintään kohtalaiseksi, ja merkittävä osa jopa hyväksi. Vastaajat kokivat tulosten mukaan henkiseen työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita usein tai melko usein. Työntekijöiden arvio omasta henkisestä työhyvinvoinnistaan korreloi positiivisesti tilastollisesti merkittävästi sekä asia-, että ihmiskeskeisen johtamisen kanssa. Lisäksi tutkimustuloksista kävi ilmi, että esihenkilön korkea huomio asioihin korreloi vahvemmin positiivisesti työntekijän kokeman henkisen työhyvinvoinnin kanssa kuin esihenkilön korkea huomio ihmisiin.

Tutkimustulokset ovat työhyvinvoinnin osalta jonkin verran positiivisempia kuin laajemmat työhyvinvointiin liittyvät kansalliset julkaisut. Näiden tutkimustulosten tarkastelu antaa yrityksille lähtökohdan työhyvinvoinnin ylläpitoon ja vahvistamiseen. Tulokset tukevat sosiaalista ja taloudellista kestävää kehitystä, koska ne tarjoavat konkreettista tietoa organisaation ja yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi. Esihenkilöiden korkea huomio tasapainoisesti ihmisten ja asioiden johtamiseen tarjoaa edellytykset työntekijöiden hyvälle henkiselle työhyvinvoinnille.