Henkilöstötuottavuuden mittaamisen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa henkilöstötuottavuudesta ja löytää toimeksiantajan käyttötarpeisiin sopivia mittareita henkilöstötuottavuuden seurantaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten henkilöstötuottavuutta voidaan mitata Kunta X:ssä. Tutkimuksen avulla pyritään myös tunnistamaan mittaamiseen liittyviä haasteita ja analysoimaan, miten niitä voidaan käytännössä ratkaista.

Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee henkilöstötuottavuutta sen osa-alueineen ja toinen osa mittaamista. Mittaamisen teoriassa on hyödynnetty Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien materiaalia, koska se on suunnattu kunta-alan mittaamiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerätään teemahaastatteluilla organisaation asiantuntijoilta. Haastatteluiden avulla selvitetään, mistä osa-alueista henkilöstötuottavuus koostuu, miten sitä seurataan ja mitä haasteita henkilöstötuottavuuden mittaamiseen saattaa liittyä. Aineisto analysoidaan sisällönanalyysin avulla, jonka avulla aineistosta nousee esiin keskeiset henkilöstötuottavuuteen vaikuttavat tekijät ja mittaamiseen liittyvät haasteet.

Aineistoa kerätään myös Kunta X:n julkisista raporteista. Näistä selvitetään henkilöstötuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten palkkakustannuksia, henkilöstön määrää, vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja.

Haastatteluiden pohjalta tehdään ehdotus henkilöstötuottavuuden seurantaan. Haastattelut nostivat esiin, että henkilöstöhallinnon asiantuntijat toivoivat mittareita, joiden avulla perustella päätöksiä paremmin päättäjille. Toimeksiantaja koki, että henkilöstötuottavuuden mittaaminen työelämän laatu -menetelmän avulla voisi olla hyödyllinen työkalu ja kehitysidea otettiin positiivisesti vastaan.

Productivity and employee well-being are the main factors to the success of any organization. In the municipal sector, where work is hands-on, people-focused, and publicly funded the importance of these two factors is especially pronounced.

This thesis set out to explore the often intangible concept of human productivity and identify partical indicators that can help the commissioning organization better monitor and understand it. Specifically, the research aimed to answer the question: How can human productivity be measured in Municipality X? Ad-ditionally, it sought to uncover the challenges of measurement and examine how they might be addressed in practive.

The theoretical framework of the thesis consisted of two main sections: the first focused on human productivity and its key components, while the second examines methods of measurement.

The research was conducted using a quality approach. Semi-structured interviews were conducted with key personnelt within the orzanization. Interviews were used to find out what areas the human productivity consists of, how it´s monitore and what challenges there might be involved in measuring it? The collected data was analyzed using content analysis, which helped intetify the key factors influencing human productivity in Municipality X, along with the associated measurement challenges.

In addition to interview data, public reports from Municipality X were reviewed. This report provided insight into various factors influencing productivity, including wage costs, staffing levels, employee turnover, and rates of sick leave.

Based on the findings, a proposal for monitoring employee productivity was developed. The commissioning party found the Quality of Working Life method promising tool for measuring productivity. This development idea was positively received and is concidered a useful step toward improved monitoring practices.