Datalähteiden määrittäminen ja parantaminen tekoälyn käyttöönottoa varten
Häkkinen, Mikko (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624726
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoälyn käyttöönottoon voidaan valmistautua projektinhallinnassa erityisesti lähtödatan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Andritz Oy:n toimeksiannosta ja siinä kartoitettiin nykyiset datalähteet, arvioitiin niiden kehitystarpeet, sekä tutkittiin millaisia varhaisia signaaleita data voi tarjota projektipäällikön päätöksenteon tueksi. Lisäksi tarkasteltiin tiedolla johtamisen periaatteita, sekä tekoälyn mahdollisuuksia ja vaatimuksia projektinhallinnassa.
Tutkimus oli kehittämishanke, jossa sovellettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän projektinhallinnan asiantuntijaa. Analyysimenetelminä käytettiin kuiluanalyysiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Haastatteluissa kartoitettiin käytössä olevat järjestelmät ja tiedonhallintakäytännöt sekä niiden haasteet.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että datalähteet ovat hajanaisia ja niiden käyttö perustuu osin manuaaliseen työhön. Tiedon laatu ja saavutettavuus vaihtelivat ja erityisesti ennustetiedot koettiin epäluotettaviksi. Kehityskohteiksi tunnistettiin tietojärjestelmien integraation parantaminen, tiedon ajantasaisuuden varmistaminen sekä yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollistamiseksi korostui laadukkaan, vertailukelpoisen ja yhdenmukaisessa muodossa olevan datan merkitys. Lisäksi varhaisten signaalien tunnistaminen nähtiin tärkeänä keinona tukea ennakoivaa päätöksentekoa.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia ehdotuksia datalähteiden kehittämiseksi ja luo pohjaa tekoälyn hyödyntämiselle projektinhallinnan tukena.
Asiasanat: tiedolla johtaminen, tietoaineistot, tekoäly, projektinhallinta, heikot signaalit
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoälyn käyttöönottoon voidaan valmistautua projektinhallinnassa erityisesti lähtödatan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Andritz Oy:n toimeksiannosta ja siinä kartoitettiin nykyiset datalähteet, arvioitiin niiden kehitystarpeet, sekä tutkittiin millaisia varhaisia signaaleita data voi tarjota projektipäällikön päätöksenteon tueksi. Lisäksi tarkasteltiin tiedolla johtamisen periaatteita, sekä tekoälyn mahdollisuuksia ja vaatimuksia projektinhallinnassa.
Tutkimus oli kehittämishanke, jossa sovellettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän projektinhallinnan asiantuntijaa. Analyysimenetelminä käytettiin kuiluanalyysiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Haastatteluissa kartoitettiin käytössä olevat järjestelmät ja tiedonhallintakäytännöt sekä niiden haasteet.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että datalähteet ovat hajanaisia ja niiden käyttö perustuu osin manuaaliseen työhön. Tiedon laatu ja saavutettavuus vaihtelivat ja erityisesti ennustetiedot koettiin epäluotettaviksi. Kehityskohteiksi tunnistettiin tietojärjestelmien integraation parantaminen, tiedon ajantasaisuuden varmistaminen sekä yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollistamiseksi korostui laadukkaan, vertailukelpoisen ja yhdenmukaisessa muodossa olevan datan merkitys. Lisäksi varhaisten signaalien tunnistaminen nähtiin tärkeänä keinona tukea ennakoivaa päätöksentekoa.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia ehdotuksia datalähteiden kehittämiseksi ja luo pohjaa tekoälyn hyödyntämiselle projektinhallinnan tukena.
Asiasanat: tiedolla johtaminen, tietoaineistot, tekoäly, projektinhallinta, heikot signaalit