Kotihoidon henkilöstön keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä
Paju, Roosa (2025)
Paju, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091624732
Tiivistelmä
Opinnäytetyön alkuperäisenä tarkoituksena oli anonyymin kyselytutkimuksen avulla tutkia sitä, miksi opinnäytetyön toimeksiantajan, Kymenlaakson hyvin-vointialueen, kotihoidon henkilöstölle tehtyjen henkilöstökyselyjen perusteella kotihoidon työntekijät kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Tarkoitus oli tutkia palveluohjaajien näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksista, niiden rajoitteista ja vaikutuksista työhyvinvointiin ja asiakkaan palvelukokemukseen.
Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa opinnäytetyön tutkimusosa anonyyminä kyselytutkimuksena, mutta koska vastauksia kyselytutkimukseen tuli vain yksi, oli alkuperäisestä suunnitelmasta luovuttava. Uudeksi lähestymistavaksi valittiin selvittää aiempaa tutkimustietoa analysoimalla, miten kotihoidon työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä, miten vaikutusmahdollisuudet heijastuvat koettuun työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä esitellä, mitä aiheesta jo tiedetään ja millaisia hankkeita ja projekteja asian ympärillä on toteutettu. Opinnäytetyössä pyrittiin myös tuomaan esiin vaikutusmahdollisuuksien ja työhyvinvoinnin vaikutuksia asiakastyöhön ja asiakkaan palvelukokemukseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee kotihoitoa, kotihoidon palveluohjausta, kotihoidon henkilöstöä koskevia haasteita, omaan työhön vaikuttamista ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin, henkilöstön työhyvinvointia kotihoidossa sekä itseohjautuvuutta ja yhteisöohjautuvuutta.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tuotoksena syntyi tietopaketti, jonka sisältö koostettiin aiheeseen liittyvän materiaalin analysoinnin pohjalta. Tavoitteena ei ollut arvioida aiemmin tehdyn tutkimuksen laatua tai vertailla tilastollisesti niiden tuloksia, vaan esitellä olemassa olevaa tietoa aiheesta. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli miten kotihoidon henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä? ja sitä tarkennettiin alakysymyksillä.
Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa opinnäytetyön tutkimusosa anonyyminä kyselytutkimuksena, mutta koska vastauksia kyselytutkimukseen tuli vain yksi, oli alkuperäisestä suunnitelmasta luovuttava. Uudeksi lähestymistavaksi valittiin selvittää aiempaa tutkimustietoa analysoimalla, miten kotihoidon työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä, miten vaikutusmahdollisuudet heijastuvat koettuun työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä esitellä, mitä aiheesta jo tiedetään ja millaisia hankkeita ja projekteja asian ympärillä on toteutettu. Opinnäytetyössä pyrittiin myös tuomaan esiin vaikutusmahdollisuuksien ja työhyvinvoinnin vaikutuksia asiakastyöhön ja asiakkaan palvelukokemukseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee kotihoitoa, kotihoidon palveluohjausta, kotihoidon henkilöstöä koskevia haasteita, omaan työhön vaikuttamista ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin, henkilöstön työhyvinvointia kotihoidossa sekä itseohjautuvuutta ja yhteisöohjautuvuutta.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tuotoksena syntyi tietopaketti, jonka sisältö koostettiin aiheeseen liittyvän materiaalin analysoinnin pohjalta. Tavoitteena ei ollut arvioida aiemmin tehdyn tutkimuksen laatua tai vertailla tilastollisesti niiden tuloksia, vaan esitellä olemassa olevaa tietoa aiheesta. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli miten kotihoidon henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä? ja sitä tarkennettiin alakysymyksillä.
