Stabiloitujen massojen hyödyntämisen nykytilaselvitys

Abstract

Infrarakentamisessa muodostuu suuria määriä ylijäämämaita, joista vain osa voidaan hyödyntää muodostumispaikalla. Ylijäämämaiden kuljetus ja läjitys aiheuttavat kustannuksia ja päästöjä, sekä epäsuoria ympäristövaikutuksia läjitysalueiden laajentuessa. Kaivumaiden hyötykäytettävyyteen vaikuttaa maaperän mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien lisäksi maa-aineksen rakennettavuusominaisuudet. Maaperää stabiloimalla voidaan parantaa pehmeän maa-aineksen rakennettavuusominaisuuksia.

Vantaalle ollaan toteuttamassa vuosina 2025–2029 pikaraitiotie, Vantaan ratikka, jossa yhtenä tunnistettuna massatyyppinä hankkeella muodostuu stabiloituja kaivumaita. Vantaan ratikka -hankkeen stabiloidut kaivumaat ovat pääasiassa pilaristabiloituja ja näiden osalta tunnistettiin tarve selvittää kaivumaiden hyötykäytön nykytilaa sekä siihen liittyviä haasteita ja lupakäytänteitä. Tutkimus toteutettiin opinnäytetyönä, jonka tilaajina toimivat Sitowise Oy ja Vantaan ratikka -hanke.

Tutkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluina, joiden avulla pyrittiin selvittämään, miten ja millaisin ehdoin stabiloituja maa-aineksia on käsitelty vastaavissa hankkeissa viime vuosina. Haastateltaviksi valittiin erilaisissa massojen hallintaan, suunnitteluun, urakointiin, luvitukseen ja lainsäädäntöön liittyvissä tehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita suunnittelu- ja urakointiyrityksistä sekä julkiselta sektorilta.

Tehdyn selvityksen perusteella lupakäytännöt stabiloitujen kaivumaiden hyödyntämiseen liittyen vaihtelevat, ja massalajin osalta ollaan usein ylijäämäisiä suhteessa soveltuvien hyötykäyttökohteiden määrään. Haastatteluiden perusteella soveltuvien hyötykäyttökohteiden lisäksi suurimmat haasteet stabiloidun kaivumaan hyötykäytössä liittyvät välivarastointiin, kaivumaan jätestatuksen arviointiin sekä jätteeksi luokitellun kaivumaan käsittelyn luvanvaraisuus.

Kaivumaiden käsittelyyn liittyvää sääntelyä ollaan päivittämässä, ja valmistelussa oleva Valtioneuvoston asetus maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, eli niin sanottu MASA-asetus voi valmistuessaan selkeyttää myös syvästabiloidun kaivumaan jäteluonteen arviointia. Tehdyn tutkimuksen perusteella stabiloitujen kaivumaiden hyödyntämisastetta oltaisiin halukkaita lisäämään, kunhan kokonaisuus on huomioitu riittävällä tarkkuudella.