Valtiohallinnon kriittisten kohteiden materiaalinen varautuminen : varaosahallinnan kehittäminen huoltokirjassa

Abstract

Viimeaikaiset kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, nostivat huoltovarmuuden ja varautumisen keskeiseen asemaan yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa. Valtiohallinnon kiinteistöjen materiaalista varautumista tarkasteltiin erityisesti kriittisten teknisten järjestelmien ja varaosien hallinnan näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla kriittiset järjestelmät ja niiden tarvitsemat varaosat voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaasti poikkeusolojen varalta.

Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Menetelminä käytettiin asiantuntijatyöpajoja, riskienarviointia sekä ABC- ja XYZ-analyysia. Riskiperusteinen lähestymistapa yhdistettiin Excel-pohjaiseen arviointityökaluun, joka mahdollisti kriittisten järjestelmien ja varaosien luokittelun myös ilman kattavaa vikahistoriaa tai järjestelmäintegraatiota.

Tuloksena syntyi käytännönläheinen ja skaalautuva malli varaosahallinnan toteuttamiseksi. Lisäksi määriteltiin, miten varaosahallinta voidaan sisällyttää Senaatin käyttämään Granlund Manager -huoltokirjajärjestelmään. Esimerkkikohteissa toteutettiin materiaalisen varautumisen suunnitelmat menetelmän pohjalta.

Johtopäätöksenä todettiin, että riskiperusteinen varaosahallinta on toteutettavissa myös ilman historiatietoa, kun hyödynnetään asiantuntijatietoa ja systemaattisia luokittelumenetelmiä. Tietojärjestelmien kehittäminen, laitehierarkian tarkentaminen ja käyttäjien koulutus ovat keskeisiä edellytyksiä menetelmän onnistuneelle käyttöönotolle.