Tiimiresilienssin merkitys järjestelmähankkeen muutosjohtamisessa
Eerola, Jonna (2025)
Eerola, Jonna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091824810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091824810
Tiivistelmä
Resilienssin vahvistaminen on osa kestävän tulevaisuuden luomista. Resilienssiä tarvitaan esimerkiksi globaalien kriisien ratkaisemiseen. Myös työelämä vaatii resilienssiä, sillä organisaatioiden arki on täynnä muutoksia. Tiimiresilienssi on ajankohtainen teema, joka näkyy esimerkiksi lisääntyneenä koulutustarjontana. Resilienssiä kannattaa vahvistaa silloin, kun asiat ovat hyvin.
Tutkimus tehtiin toimeksiantona Osuuskauppa Hämeenmaalle. Tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaatioon kuuluvan asiantuntijatiimin tiimiresilienssin merkitystä monivuotisen SATO-järjestelmähankkeen muutosjohtamisessa. Lisäksi selvitettiin, millaista on hyvä muutosjohtaminen järjestelmähankkeessa. Tutkimuksessa etsittiin kehitysideoita järjestelmähankkeen seuraavissa vaiheissa toimimiseen ja selvitettiin, miten järjestelmäkäyttöönotot olivat onnistuneet. Tavoitteena oli myös kehittää kohderyhmän tiimiresilienssiä sekä tiimin muutosjohtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden, ryhmäkeskustelun sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Teemahaastatteluihin osallistui kahdeksan kohderyhmään kuuluvaa henkilöä ja ryhmäkeskusteluun kuusi henkilöä, joiden työnkuvaan muutos eniten vaikutti. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että tiimin jäsenten erilaiset suhtautumistavat ja epätietoisuus muutoksesta voivat vaikeuttaa muutokseen sopeutumista. Epäselvät vastuunjaot muutoksen tuomissa työtehtävissä vaikuttavat negatiivisesti tiimityöhön. Kohderyhmän tiimiresilienssi oli hyvällä tasolla, mutta kehityskohteita löytyi. Hyvän muutosjohtamisen nähtiin koostuvan esimerkiksi suunnittelusta, resursoinnista, kouluttamisesta, viestinnästä sekä palautteenannosta. Järjestelmäkäyttöönottojen koettiin sujuneen pääasiassa hyvin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tiimiresilienssillä ja tiimin yhteistyökykyisyydellä on merkitys muutosjohtamiseen. Muutosjohtamisen haasteet vaikuttavat negatiivisesti tiimiresilienssiin, mutta vahva tiimiresilienssi auttaa haasteiden vastaanottamisessa. Tutkimustulosten perusteella luotiin kehitysehdotuksia organisaatiolle. Sisäisten sidosryhmien yhteistyötä tulee lisätä ja panostaa henkilöstöresursointiin, muutosprosessointiin sekä päätöksenteon sujuvuuteen. Tiimiresilienssin osalta tulee keskittyä psykologisen turvallisuuden lisäämiseen ja työtehtäväkokonaisuuksien kehittämiseen.
Tutkimus tehtiin toimeksiantona Osuuskauppa Hämeenmaalle. Tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaatioon kuuluvan asiantuntijatiimin tiimiresilienssin merkitystä monivuotisen SATO-järjestelmähankkeen muutosjohtamisessa. Lisäksi selvitettiin, millaista on hyvä muutosjohtaminen järjestelmähankkeessa. Tutkimuksessa etsittiin kehitysideoita järjestelmähankkeen seuraavissa vaiheissa toimimiseen ja selvitettiin, miten järjestelmäkäyttöönotot olivat onnistuneet. Tavoitteena oli myös kehittää kohderyhmän tiimiresilienssiä sekä tiimin muutosjohtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden, ryhmäkeskustelun sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Teemahaastatteluihin osallistui kahdeksan kohderyhmään kuuluvaa henkilöä ja ryhmäkeskusteluun kuusi henkilöä, joiden työnkuvaan muutos eniten vaikutti. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että tiimin jäsenten erilaiset suhtautumistavat ja epätietoisuus muutoksesta voivat vaikeuttaa muutokseen sopeutumista. Epäselvät vastuunjaot muutoksen tuomissa työtehtävissä vaikuttavat negatiivisesti tiimityöhön. Kohderyhmän tiimiresilienssi oli hyvällä tasolla, mutta kehityskohteita löytyi. Hyvän muutosjohtamisen nähtiin koostuvan esimerkiksi suunnittelusta, resursoinnista, kouluttamisesta, viestinnästä sekä palautteenannosta. Järjestelmäkäyttöönottojen koettiin sujuneen pääasiassa hyvin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tiimiresilienssillä ja tiimin yhteistyökykyisyydellä on merkitys muutosjohtamiseen. Muutosjohtamisen haasteet vaikuttavat negatiivisesti tiimiresilienssiin, mutta vahva tiimiresilienssi auttaa haasteiden vastaanottamisessa. Tutkimustulosten perusteella luotiin kehitysehdotuksia organisaatiolle. Sisäisten sidosryhmien yhteistyötä tulee lisätä ja panostaa henkilöstöresursointiin, muutosprosessointiin sekä päätöksenteon sujuvuuteen. Tiimiresilienssin osalta tulee keskittyä psykologisen turvallisuuden lisäämiseen ja työtehtäväkokonaisuuksien kehittämiseen.