Työhyvinvointi Turun yliopistollisen keskussairaalan Akuutissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia TYKS Akuutissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa TYKS Akuutille spesifiä tietoa juuri heidän yksikön työhyvinvoinnin tilanteesta, jotta saadun tiedon pohjalta voitaisi kehittää TYKS Akuutin työhyvinvointia eteenpäin. Opinnäytetyössä esitetään esihenkilöiden kuin työntekijöiden ajatukset työhyvinvoinnista erikseen, jotta niitä voidaan tarkastella joko yhdessä tai erikseen.

Tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kaavakkeella, joka hyödynsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Kyselyyn vastasi neljä esihenkilöä ja kahdeksan työntekijää. Monilta osin esihenkilöiden ja työntekijöiden näkemykset työhyvinvoinnista olivat yhteneväiset; fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä johtaminen koettiin työhyvinvoinnin kannalta tärkeiksi asioiksi, ja työilmapiirin merkitys työhyvinvoinnin sekä työyhteisön hyvinvoinnin kannalta oli suuri. Johtamisen suhteen esihenkilöt ja työntekijät nostivat esiin eri näkökulmia. Eroavaisuutta esihenkilöiden ja työntekijöiden vastauksista löytyi siviilielämän ja työnteon yhteensovittamista koskien. Sosiaaliset tapahtumat ja niiden merkitys nousivat esille työhyvinvointia vahvistavina tekijöinä, ja huonon johtamisen merkitys työhyvinvointia heikentävänä tekijänä.

Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yksikön työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä osana suurempaa viitekehystä työhyvinvoinnin saralla.

This thesis concentrates on occupational well-being at Turku University Hospitals Acute clinic (TYKS Akuutti). The purpose of this thesis was to produce specific information for TYKS Akuutti about the state of the occupational well-being at their unit, so it could be developed further based on the gained results. This thesis demonstrates both the management’s as well as the workers’ point of view on occupational well-being, so the results can be viewed either separately or together.

The data collection was carried out by doing a Webropol-survey, which utilized both qualitative and quantitative methods. Four people from management and eight workers answered the survey. The opinions of both the people from management and the workers aligned on many subjects; physical and psychological well-being and the role of management were considered to be important factors for occupational well-being, and the importance of the atmosphere at work was seen as an important factor in occupational well-being both from the work community’s point of view but also as a factor in occupational well-being altogether. The people representing management and the workers had a different perspective considering the role of management in occupational well-being. There were also differences in the managements and workers’ point of view considering the balance of personal life and work life. Social occasions and their significance were seen as a factor enhancing occupational well-being and poor management as a factor diminishing it.

These results can be utilized in developing the unit’s occupational well-being and in conjunction with other results gained on the subject on a grander scale.