Esihenkilöiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Abstract

Opinnäytetyössä käsiteltiin esihenkilöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista Verohallinnon Verotusyksikössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä työn kuormittavuudesta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Verotusyksikön esihenkilöille. Kyselyssä kartoitettiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työkuormituksen hallintaa ja palautumiskeinoja. Vastauksista ilmeni, että esihenkilöiden työhyvinvointia tukivat selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välillä, kollegoiden kanssa käydyt keskustelut sekä mahdollisuudet liikuntaan ja harrastuksiin. Lisäksi esihenkilöt kokivat työn hallinnan ja suunnittelun merkittävinä jaksamista edistävinä tekijöinä.

Tulosten perusteella esihenkilöiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii sekä organisaation toimenpiteitä että yksilöllisiä keinoja. Organisaation tasolla työhyvinvointia voidaan edistää joustavilla työjärjestelyillä, vertaistuen mahdollistamisella ja työaikakäytäntöjen kehittämisellä. Esihenkilöiden henkilökohtaisilla valinnoilla on myös merkittävä vaikutus hyvinvointiin, ja heidän työssä jaksamistaan tukevat erilaiset palautumiskeinot ja työhyvinvointia vahvistavat käytännöt.

Opinnäytetyö tarjoaa tietoa esihenkilöiden työhyvinvoinnin nykytilasta sekä siitä, millä keinoilla sitä voidaan edelleen kehittää. Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvointia tukevien käytäntöjen vahvistamisessa sekä organisaation työhyvinvoinnin kehittämisessä.

The thesis examined the well-being and coping work of supervisors In the Tax Administration's Taxation Unit. The aim of the study was to determine supervisors' experiences of well-being at work, their ability to cope, and their perceptions of workload.

The research was conducted as a quantitative survey targeting supervisors in the Taxation Unit. The survey explored factors influencing work well-being, such as the balance between work and free time, workload management, and recovery methods. The responses indicated that supervisors' well-being was supported by clear boundaries between work and personal time, discussions with colleagues, and opportunities for exercise and hobbies. Additionally, supervisors consider work planning and task management significant factors promoting well-being.

Based on the results, supporting supervisors' well-being requires both organizational measures and individual strategies. At the organizational level, work well-being can be enhanced through flexible work arrangements, peer support, and improved time management practices. Supervisors' personal choices also play a crucial role in their well-being, with various recovery methods and workplace practices contributing to their ability to cope.

The thesis provides insights into the current state of supervisors' work well-being and the ways in which it can be further improved. The findings can be utilized in strengthening practices that support well-being as well as in the development of workplace well-being initiatives within the organization.