MSM-lajittelukoneen hylkyvirtojen käsittelyn tehostaminen Treco-lajittelukoneympäristössä
Sarola, Mirva (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224935
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Posti Jakelu Oy:n toimeksiannosta MSM-kirjelajittelun koneellisia hylkyjä ja niiden käsittelyn tehostamista Treco-lajitteluympäristössä, jonka lajitteluteknologiaan toimeksiantaja oli investoinut hiljattain. Tavoitteena oli tunnistaa hylkykäsittelyprosessin tehottomia tai tarpeettomia työvaiheita. Tutkimuksessa kerättiin myös hylkyjen määrästä, laadusta ja Treco-käsiteltävyydestä tietoa, jota ei ollut saatavilla automaattisoiduista koneraporteista.
Hylkykäsittelyä analysoitiin yhdistelmätutkimuksena tuotantokävelyjen, olemassa olevien ohjeistusten ja raporttien sekä havainnoinnin avulla. Testiajoilla mitattiin eri hylkyryhmien käsittelyn onnistumista, ja tunnistettiin ryhmiä, joiden käsittely oli tehotonta, tai joista tietyt Trecon hylkytyypit pääosin muodostuivat. Osalle ryhmistä löydettiin vaihtoehtoisia käsittelytapoja, joista yksi olisi mahdollista ottaa heti käyttöön. Osa ehdotuksista vaatii jatkotarkastelua kokonaisprosessin kannalta, jakelun työvaiheet huomioiden.
Tietojohtamisen näkökulmasta havaittiin kirjallisuuden mukaan yleisiä haasteita automatisoitujen koneraporttien hyödyntämisessä. Kehittämällä yhteistä terminologiaa, mittaustapoja puuttuville hylkymäärille, käyttäjien datalukutaitoa sekä raporttien käyttötarkoitusten ymmärrystä, voitaisiin tukea tuotannon operatiivisen työnjohdon kykyä tunnistaa tehottomia työvaiheita ja tehostaa hylkykäsittelyä muuttuvassa tuotantoympäristössä osana päivittäistä toimintaa.
Hylkykäsittelyä analysoitiin yhdistelmätutkimuksena tuotantokävelyjen, olemassa olevien ohjeistusten ja raporttien sekä havainnoinnin avulla. Testiajoilla mitattiin eri hylkyryhmien käsittelyn onnistumista, ja tunnistettiin ryhmiä, joiden käsittely oli tehotonta, tai joista tietyt Trecon hylkytyypit pääosin muodostuivat. Osalle ryhmistä löydettiin vaihtoehtoisia käsittelytapoja, joista yksi olisi mahdollista ottaa heti käyttöön. Osa ehdotuksista vaatii jatkotarkastelua kokonaisprosessin kannalta, jakelun työvaiheet huomioiden.
Tietojohtamisen näkökulmasta havaittiin kirjallisuuden mukaan yleisiä haasteita automatisoitujen koneraporttien hyödyntämisessä. Kehittämällä yhteistä terminologiaa, mittaustapoja puuttuville hylkymäärille, käyttäjien datalukutaitoa sekä raporttien käyttötarkoitusten ymmärrystä, voitaisiin tukea tuotannon operatiivisen työnjohdon kykyä tunnistaa tehottomia työvaiheita ja tehostaa hylkykäsittelyä muuttuvassa tuotantoympäristössä osana päivittäistä toimintaa.