Esihenkilö ja hybridityö
Mäkelä, Elina (2025)
Mäkelä, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092425029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092425029
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin hybridijohtamista, jossa yhdistyy etä- ja lähityö. Tarkastelun kohteena olivat hybridijohtamisen perusteet, historia, hyödyt, haasteet sekä esihenkilön rooli ja vaatimukset. Työssä selvitettiin, miten johtaminen voidaan mukauttaa tukemaan tiimin jäsenten erilaisia tarpeita ja varmistamaan sujuva yhteistyö monipaikkaisessa työympäristössä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hybridijohtaminen edellyttää luottamuksen rakentamista, selkeiden tavoitteiden asettamista, joustavuutta ja aktiivista viestintää. Esihenkilöiden tuli ylläpitää tiimihenkeä, huomioida yksilölliset tarpeet ja hyödyntää digitaalisia työvälineitä tehokkaasti. Organisaation tuki, selkeät toimintamallit ja teknologiset resurssit osoittautuivat keskeisiksi onnistuneen hybridijohtamisen toteuttamisessa.
Tulokset osoittivat, että hybridijohtaminen tarjoaa merkittäviä etuja, kuten joustavuutta, paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon, kustannussäästöjä, laajemmat rekrytointimahdollisuudet, työntekijöiden sitoutumisen ja innovatiivisuuden kasvua. Samalla havaittiin haasteita, kuten eriarvoisuuden riski, viestinnän ja tiimihengen ylläpidon vaikeudet, mikrojohtamisen houkutus ja esihenkilöiden kuormittuminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että hybridijohtaminen vaatii esihenkilöiltä monipuolisia johtamistaitoja, kykyä mukautua yksilöllisiin tarpeisiin sekä aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää. Onnistunut hybridijohtaminen tukee sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation tavoitteiden saavuttamista ja luo kilpailuetua nykyaikaisessa työelämässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hybridijohtaminen edellyttää luottamuksen rakentamista, selkeiden tavoitteiden asettamista, joustavuutta ja aktiivista viestintää. Esihenkilöiden tuli ylläpitää tiimihenkeä, huomioida yksilölliset tarpeet ja hyödyntää digitaalisia työvälineitä tehokkaasti. Organisaation tuki, selkeät toimintamallit ja teknologiset resurssit osoittautuivat keskeisiksi onnistuneen hybridijohtamisen toteuttamisessa.
Tulokset osoittivat, että hybridijohtaminen tarjoaa merkittäviä etuja, kuten joustavuutta, paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon, kustannussäästöjä, laajemmat rekrytointimahdollisuudet, työntekijöiden sitoutumisen ja innovatiivisuuden kasvua. Samalla havaittiin haasteita, kuten eriarvoisuuden riski, viestinnän ja tiimihengen ylläpidon vaikeudet, mikrojohtamisen houkutus ja esihenkilöiden kuormittuminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että hybridijohtaminen vaatii esihenkilöiltä monipuolisia johtamistaitoja, kykyä mukautua yksilöllisiin tarpeisiin sekä aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää. Onnistunut hybridijohtaminen tukee sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation tavoitteiden saavuttamista ja luo kilpailuetua nykyaikaisessa työelämässä.