Kerman siirtolinjojen hävikin optimointi
Halme, Elisa (2025)
Halme, Elisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525073
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Valio Oy Turengin tehdas. Turengin tehtaalla valmistetaan iskukuumennettuja tuotteita. Tehtaan vastaanottamasta kermasta valmistetaan muun muassa erilaisia ruoka-, vispi- ja kuohukermoja. Tehtaalle vastaanotetaan kermaa keskimäärin 200 000 kiloa viikossa. Määrät ovat vaihtelevia ja riippuvat viikon tuotantosuunnitelmasta.
Työssä tutkittiin kerman siirtolinjoissa syntyvää raaka-ainehävikkiä ja sen selvittäminen oli osa laajempaa maitoraaka-ainehävikin selvitys kokonaisuutta, jossa tavoitteena oli jätevesipuhdistamon kuormituksen vähentäminen ja kustannustehokkuus. Työ toteutettiin osana Lean Six Sigma -projektia yhdessä sidosryhmien kanssa.
Työn tietoperustassa etsittiin tietoa maitorasvasta, kermasta ja sen ominaisuuksista. Tietoa kerättiin putkiston laitteista ja tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa hävikin muodostumiseen. Osiossa pohdittiin kerman siirtolinjojen mahdollisia hävikin syntymiskohteita.
Toiminnallisessa osuudessa tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon hävikkiä siirroissa vaakasäiliöiltä varastosäiliöihin syntyy analysoimalla raaka-ainehävikkiä toimeksiantajan tietojärjestelmästä. Kerman siirrot alkoivat säiliöautoista vastaanoton kahteen eri vaakasäiliöön. Vaakasäiliöistä kerma siirrettiin siirtolinjoja pitkin neljään eri varastosäiliöön. Työssä analysoitiin vaaka- ja varastosäiliöiden kermanäytteitä ja tarkasteltiin, kuinka rasvapitoisuudet muuttuivat siirroissa ja vaikuttivatko siirrot eri varastosäiliölle pitoisuuksien muutoksiin.
Työn tuloksissa kuvattiin kahdelta eri tuotantoviikolta siirretyt kerman määrät, niiden vesityöntöjen määrät ja raaka-ainehävikin määrät. Tuloksissa esitettiin vesityöntöjen määrän vaikutus syntyvään hävikkiin. Tuloksissa kuvattiin rasvapitoisuuksien muutokset siirrettäessä kermaa varastosäiliöille. Rasvapitoisuuksien laskua vaakasäiliöiltä varastosäiliöille pidettiin kohtuullisena. Osan varastosäiliöistä todettiin vaikuttaneen rasvapitoisuuden laskuun enemmän kuin toisten.
Työssä havaittiin monen tekijän vaikuttavan kerman siirtolinjojen hävikkiin. Vaikuttavia tekijöitä katsottiin olevan kerman siirtolinjojen aloitus-, ja lopetusvesityöntöjen määrät, siirtolinjojen tyhjennys teknologia ja putkiston malli ja pituus. Uusimman teknologian käyttöä ja laitteiston toiminnan varmistamista säännöllisesti pidettiin tärkeinä tekijöinä hävikin ehkäisyssä.
Työssä tutkittiin kerman siirtolinjoissa syntyvää raaka-ainehävikkiä ja sen selvittäminen oli osa laajempaa maitoraaka-ainehävikin selvitys kokonaisuutta, jossa tavoitteena oli jätevesipuhdistamon kuormituksen vähentäminen ja kustannustehokkuus. Työ toteutettiin osana Lean Six Sigma -projektia yhdessä sidosryhmien kanssa.
Työn tietoperustassa etsittiin tietoa maitorasvasta, kermasta ja sen ominaisuuksista. Tietoa kerättiin putkiston laitteista ja tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa hävikin muodostumiseen. Osiossa pohdittiin kerman siirtolinjojen mahdollisia hävikin syntymiskohteita.
Toiminnallisessa osuudessa tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon hävikkiä siirroissa vaakasäiliöiltä varastosäiliöihin syntyy analysoimalla raaka-ainehävikkiä toimeksiantajan tietojärjestelmästä. Kerman siirrot alkoivat säiliöautoista vastaanoton kahteen eri vaakasäiliöön. Vaakasäiliöistä kerma siirrettiin siirtolinjoja pitkin neljään eri varastosäiliöön. Työssä analysoitiin vaaka- ja varastosäiliöiden kermanäytteitä ja tarkasteltiin, kuinka rasvapitoisuudet muuttuivat siirroissa ja vaikuttivatko siirrot eri varastosäiliölle pitoisuuksien muutoksiin.
Työn tuloksissa kuvattiin kahdelta eri tuotantoviikolta siirretyt kerman määrät, niiden vesityöntöjen määrät ja raaka-ainehävikin määrät. Tuloksissa esitettiin vesityöntöjen määrän vaikutus syntyvään hävikkiin. Tuloksissa kuvattiin rasvapitoisuuksien muutokset siirrettäessä kermaa varastosäiliöille. Rasvapitoisuuksien laskua vaakasäiliöiltä varastosäiliöille pidettiin kohtuullisena. Osan varastosäiliöistä todettiin vaikuttaneen rasvapitoisuuden laskuun enemmän kuin toisten.
Työssä havaittiin monen tekijän vaikuttavan kerman siirtolinjojen hävikkiin. Vaikuttavia tekijöitä katsottiin olevan kerman siirtolinjojen aloitus-, ja lopetusvesityöntöjen määrät, siirtolinjojen tyhjennys teknologia ja putkiston malli ja pituus. Uusimman teknologian käyttöä ja laitteiston toiminnan varmistamista säännöllisesti pidettiin tärkeinä tekijöinä hävikin ehkäisyssä.