Työterveyshoitajien kokemuksia tunnejohtamisesta ja sen yhteydestä työhyvinvointiin

Abstract

Työntekijän tunteet vaikuttavat merkittävästi työilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Tunnejohtamisella on todettu olevan myönteinen vaikutus työntekijöiden positiivisiin tunteisiin, työsuoritukseen ja työtyytyväisyyteen. Näillä on vaikutus myös organisaation menestykseen. Vaikka tunnejohtamista on kansainvälisesti jo tutkittu, hoitotyön kontekstissa tutkimus on vähäistä ja sen määrittely puuttuu. Työterveyshoitaja kohtaa työssään paljon tunteita, mikä tekee tunnejohtamisesta työhyvinvointia tukevan tärkeän taidon.

Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työterveyshoitajien kokemuksia tunnejohtamisesta ja sen yhteydestä työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä työterveyshuoltopalveluita tuottavan organisaation kanssa. Aineisto kerättiin kahdeksalta (n = 8) työterveyshoitajalta puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimustulokset voivat tuottaa tietoa työterveyshuollon organisaatioille sekä työterveyshoitajille ja heidän esihenkilöilleen tunnejohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tulosten perusteella tunnejohtaminen on työssä kohdatuksi tulemista, joka syntyy toiset huomioon ottavasta ja arvostavasta asenteesta. Toimiakseen tunnejohtamiseen tarvitaan työntekijän, esihenkilön ja työyhteisön tunnetaitoja. Organisaation tunteiden käsittelyn tuki voi edistää työyhteisön hyvinvointia. Tukea kaivataan erityisesti asiakastyössä syntyneiden tunteiden purkamisen mahdollistumiseksi.

Tunnejohtamistaitoja voidaan pitää muiden tarvittavien taitojen rinnalla tärkeänä osana työterveyshoitajan ammatillista osaamista, ja niiden kehittäminen tulisi aloittaa jo opiskeluvaiheessa. Tulevaisuudessa työterveyshoitajille tulisi tarjota enemmän tukea tunteiden käsittelyyn. Aiheesta tarvitaan lisää hoitotieteellistä tutkimusta, jotta tunnejohtamista ja sen yhteyttä työhyvinvointiin ymmärrettäisiin paremmin.

Emotional leadership has been found to have a positive impact on the emotions of employees, their job performance and workplace satisfaction, all of which are also related to the success of an organisation. This thesis aimed to exam the experiences of occupational health nurses have of emotional leadership and its relation to wellbeing at work.

In this qualitative study the data collection was conducted through semi-structured thematic interviews with eight (n=8) occupational health nurses and then analyzed by using inductive content analysis. The results can provide occupational health care organisations and occupational health nurses, as well as their supervisors, with information to improve emotional leadership and wellbeing at work.

The results show that emotional leadership creates experiences of feeling felt, which are born from a considerate and appreciative attitude for one another. For emotional leadership to function properly, the emotional skills of the employee, the supervisor and the whole work community are all required. When an organisation supports the employee's emotional processing, it can increase the wellbeing of a work community. Support is needed particularly for enabling the release of emotions that arise in working with customers.

Alongside other necessary skills, emotional leadership skills can be considered an important part of the professional competence of occupational health nurses, and developing these skills should start as early as during nursing studies. In the future, occupational health nurses should be given increasing support for emotional processing. For better understanding of emotional leadership and its correlation with wellbeing at work, more research is needed in the field of nursing science.