Toimittajien kokemuksia ja odotuksia sanomalehtien toimituksissa annettavasta palautteesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitetään toimittajien kokemuksia ja odotuksia palautteenannosta heidän työyhteisössään sanomalehden toimituksessa. Päädyin aiheeseen, sillä työskennellessäni sanomalehden toimituksessa palautteenannolle ei ollut selviä struktuureja, vaan se oli satunnaista. Vahvistusta aiheelleni sain, kun kuulin useamman eri media-alan esihenkilön toteavan syksyllä 2024, ettei palautetta ehditä kiireen takia antaa. Halusinkin opinnäytetyössäni selvittää, miten haastattelemani toimittajat kokevat palautteenannon ja millaisia odotuksia sille kohdistetaan omalla työpaikalla toimituksessa.

Haastattelin viittä toimittajaa kolmesta eri sanomalehdestä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joita analysoin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla aineistoa. Haastateltavia tai toimituksia ei tunnista opinnäytetyöstäni.

Teoriapohjana käytettiin työhyvinvointiin, valmentavaan johtamiseen ja palautteenantoon liittyvää kirjallisuutta. Nämä teemat tukevat aihetta, sillä palautteenanto on jokaisen vastuulla, mutta johdon on luotava sille struktuuri. Palautteenantoon liittyvistä teemoista on keskusteltava yhdessä työyhteisössä. Palautteensaaminen, mutta myös oman näkemyksen kertominen on jokaisen työyhteisön jäsenen oikeus, ja sen tavoite on ammatillinen kehittyminen, mutta se vahvistaa myös työhyvinvointia.

Haastateltavien mukaan palautteenantokulttuuriin vaikuttaa toimituksen ilmapiiri. Avoin ja keskusteleva kulttuuri edistää palautteenantoa. Haastateltavat eivät juurikaan tunnistaneet strukturoituja palautteenantokäytäntöjä, jotka olisi nivottu työprosesseihin tai yrityksen strategiaan. Tiimien kesken ja työkavereille annetaan palautetta työn ohessa.

Kehityskeskusteluissa esihenkilön kanssa palauteosio saatetaan käydä pikaisesti läpi, eikä kehittymistä välttämättä seurata. Useampi haastatelluista kertoi, ettei palautteenannon käytännöistä tai odotuksista ole yhteisesti keskusteltu oman esihenkilön kanssa, tiimeissä tai toimituksen johdon kanssa.

Haastateltavat mainitsivat, että jutun tekoprosessin aikana palautetta saa, mutta valmiista jutusta sitä annetaan harvemmin. Valmiita juttuja saatettiin käydä yhteisesti läpi tarkastelemalla verkkojuttujen klikkausmääriä, jotka ovat usein otsikoinnin ansiota, mutta juttujen sisältöjä ei juurikaan käyty läpi niiden valmistumisen jälkeen.

Palaute kehittää toimittajan ammattitaitoa, kun se on perusteltua ja kohdennettua. Toimittajalle on tällöin selvää, mikä osa työstä tai työprosessista vaatii kehittymistä. Kiittävä palaute motivoi toimittajaa jatkamaan samalla tavalla ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa.