Opas ikääntymisen ennakoinnin ja varautumisen tueksi : Omannäköistä ikääntymistä -kurssin osallistujien näkemykset ja kokemukset ikääntymisen ennakoinnista Pirkanmaalla

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee ikääntymisen ennakointia ja varautumista ikääntyneiden omista näkökulmista. Taustalla on yhteiskunnallinen tarve varautua väestön ikääntymiseen ja tukea yksilöitä oman elämänsä suunnittelussa. Tämän opinnäytetyön tavoite oli kaksiosainen. Ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa ikääntymisen ennakoinnista ja varautumisesta opas. Toinen opinnäytetyön tavoite oli tutkimuksellinen. Tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaalaisten ikääntyneiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mihin he kokevat tarpeelliseksi varautua ikääntyessä ja mistä he saavat tietoa aiheesta. Lisäksi selvitimme, millaisiin muutoksiin kurssilaisten toiminnassa tai suunnitelmissa osallistuminen Omannäköistä ikääntymistä -kurssille johti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin syksyllä 2024. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomakkeita ja havainnointia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Tampereella järjestämämme Omannäköistä ikääntymistä -kurssin osallistujat. Kurssi pohjautuu Vanhustyön keskusliiton Varaudu Vanhuuteen -ryhmämalliin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tieto ikääntymiseen varautumisesta on monikanavaista, mutta usein hajanaista ja vaikeasti saavutettavissa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että ikääntyneet kokevat tärkeäksi varautua erityisesti terveyteen, asumiseen, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviin muutoksiin. Tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nousivat lähitorit, kirjastot, terveydenhuolto, erilaiset kurssit, vertaistuen kautta saatu tieto ja kolmas sektori. Yhtenäisen selkeän tietopaketin tarpeellisuus nousi esiin. Kurssi lisäsi osallistujien tietoisuutta, vahvisti ennakointia, lisäsi turvallisuuden tunnetta. Tämä konkretisoitui muun muassa asiakirjojen laatimisena ja asumissuunnitelmina. Kurssilla oli myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja omannäköisen ikääntymisen tukemiseen. Johtopäätöksenä toteammme, että varhainen ennakointi tukee muun muassa toimintakyvyn säilymistä ja hyvää vanhuutta. Esimerkiksi kurssin kaltainen toiminta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten tavoitteisiin ja tuo esiin geronomin roolia ikääntymisen asiantuntijana. Tarve saavutettavalle ja selkeälle tiedolle on ilmeinen.