Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen Kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmissa : case Mäntsälä

Abstract

Tämän opinnäytetyön taustana oli Mäntsälän kunnan tarve päivittää oma liikenneturvallisuussuunnitelmansa. Työn tavoitteena oli tutkia, miten kokemusperäistä tietoa hyödynnetään kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmien laadinnassa, sekä miten kysely toimii kokemusperäisen tiedon lähteenä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi WSP Finland Oy ja tilaajana toimivat Mäntsälän kunta ja Uudenmaan ELY-keskus. Opinnäytetyö oli osa kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelman päivittämisen projektityötä. Työssä käsiteltiin kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelman toteutusta alkuvaiheesta toimenpidesuunnitelmien tekoon asti. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kirjallisuustutkimusta, paikkatietoaineiston analysointia, kyselytutkimusta, sekä maastokäyntiä. Kyselytutkimus järjestettiin Mäntsälän ensimmäisen asteen koulujen oppilaille ja huoltajille sekä koulujen rehtoreille ja muulle henkilökunnalle. Kyselytutkimuksen tuloksista saatiin käsitys Mäntsälän liikenteen nykytilasta ja mahdollisista parannuskohteista. Tuloksista saadun kokonaiskuvan perusteella määritettiin maastokäynnin kohteet. Maastokäynnin perusteella valikoitui kaksi toimenpide-ehdotuskohdetta, yksi Mäntsälän kunnan hallinnoimalle kadulle, ja yksi ELY-keskuksen hallinnoimalle tielle. Työn johtopäätöksessä todetaan, että kokemusperäistä tietoa hyödynnetään tällä hetkellä liikennealalla jo laaja-alaisesti, mutta tieto on sirpaleisesti saatavilla. Kyselytutkimus toimii kokemusperäisen tiedon lähteenä liikennealalla erittäin hyvin. Kuntalaisilta saaduista palautteista muodostuu hyvä käsitys liikenteen ongelmakohdista ja toisinaan palautteista on löydettävissä huomioitavia kehityskohteita ja -ehdotuksia. Ohjelmistoilla, joilla tietoa kerätään, on vielä kehitettävää käyttäjäystävällisempään suuntaan. Eri ohjelmistojen väliset rajapinnat eivät aina toimi ongelmitta ja tästä syystä tulleita haasteita selvittäessä kuluu turhan paljon työaikaresursseja. Yhteenvetona voidaan todeta, että työtä tehdessä selkiytyi käsitys kokemusperäisestä tiedosta ja sen hyödyntämisestä. Päätöksiä tehtäessä pelkästään tieteelliseen tietoon pohjautuen jää varmasti olennaisia asioita huomiotta, asioita, jotka tulevat vain kokemusperäisesti esille. Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen on tarpeellinen, ellei jopa välttämätön työkalu, jotta asioista saa riittävän laaja-alaista käsitystä.