Käyttäjien kokemuksia VincitEAM-kunnossapitojärjestelmän käytettävyydestä
Puhto, Riitta (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100225491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100225491
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käyttäjien kokemuksia VincitEAM-kunnossapitojärjestelmän käytettävyydestä hyödyntäen muokattua PSSUQ-kyselyä (Post-Study System Usability Questionnaire). Käytettävyyden osa-alueista tutkimuksessa keskityttiin erityisesti järjestelmän hyödyllisyyteen, informaation laatuun ja käyttöliittymän toimivuuteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vincit Solutions Oy, ja tutkimus toteutettiin osana laajempaa VincitEAM:n käytön tutkimus- ja kehityskonsultointiprojektia.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kunnossapidon ja kunnossapitojärjestelmien kehitystä sekä käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen käsitteitä. Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Google Forms -kyselylomakkeella, ja se analysoitiin MS Excelin sekä Python-ohjelmointikielen avulla. Tulokset perustuvat 57 vastaajan antamiin arvioihin järjestelmän käytettävyydestä. Vastausaineistosta laskettiin jakaumat ja keskiarvot, ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla.
Tulosten perusteella VincitEAM:n käytettävyyttä arvioitiin kriittisesti kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Kaikki keskiarvot ylittivät suuntaa antavat vertailuarvot aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, mikä osoittaa selkeitä kehitystarpeita erityisesti informaation laadun (ka 4,01) ja käyttöliittymän laadun (ka 3,77) osalta. Suurimmat haasteet liittyivät tiedon löydettävyyteen, virheilmoitusten ymmärrettävyyteen ja ohjeistuksen riittävyyteen. Tilastollisessa testauksessa havaittiin merkitseviä eroja eri yksiköiden välillä. Tämä saattaa
viitata siihen, että järjestelmän koettuun käytettävyyteen vaikuttavat vahvasti organisaatiokohtaiset tekijät, kuten perehdytys, koulutus ja toimintamallit.
Vaikka PSSUQ:n kaltaiset standardoidut käytettävyyskyselyt ovat laajalti käytettyjä ja luotettavia mittareita, ne eivät yksin tarjoa kokonaisvaltaista ymmärrystä käyttäjäkokemuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa määrällisiä menetelmiä olisi hyvä täydentää laadullisilla menetelmillä, kuten haastelluilla tai käytettävyystestauksella. Tämän tutkimuksen jälkeen toteutetut avainhenkilöhaastattelut asiakasyrityksessä tukevat tätä näkemystä: käytettävyysongelmien taustalla havaittiin olevan muun muassa puutteita perehdytyksessä ja koulutuksessa sekä epäyhtenäisiä käytäntöjä järjestelmän hyödyntämisessä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kunnossapidon ja kunnossapitojärjestelmien kehitystä sekä käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen käsitteitä. Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Google Forms -kyselylomakkeella, ja se analysoitiin MS Excelin sekä Python-ohjelmointikielen avulla. Tulokset perustuvat 57 vastaajan antamiin arvioihin järjestelmän käytettävyydestä. Vastausaineistosta laskettiin jakaumat ja keskiarvot, ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla.
Tulosten perusteella VincitEAM:n käytettävyyttä arvioitiin kriittisesti kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Kaikki keskiarvot ylittivät suuntaa antavat vertailuarvot aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, mikä osoittaa selkeitä kehitystarpeita erityisesti informaation laadun (ka 4,01) ja käyttöliittymän laadun (ka 3,77) osalta. Suurimmat haasteet liittyivät tiedon löydettävyyteen, virheilmoitusten ymmärrettävyyteen ja ohjeistuksen riittävyyteen. Tilastollisessa testauksessa havaittiin merkitseviä eroja eri yksiköiden välillä. Tämä saattaa
viitata siihen, että järjestelmän koettuun käytettävyyteen vaikuttavat vahvasti organisaatiokohtaiset tekijät, kuten perehdytys, koulutus ja toimintamallit.
Vaikka PSSUQ:n kaltaiset standardoidut käytettävyyskyselyt ovat laajalti käytettyjä ja luotettavia mittareita, ne eivät yksin tarjoa kokonaisvaltaista ymmärrystä käyttäjäkokemuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa määrällisiä menetelmiä olisi hyvä täydentää laadullisilla menetelmillä, kuten haastelluilla tai käytettävyystestauksella. Tämän tutkimuksen jälkeen toteutetut avainhenkilöhaastattelut asiakasyrityksessä tukevat tätä näkemystä: käytettävyysongelmien taustalla havaittiin olevan muun muassa puutteita perehdytyksessä ja koulutuksessa sekä epäyhtenäisiä käytäntöjä järjestelmän hyödyntämisessä.