Kasvatuskumppanuus Suursuon päiväkodissa - Vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä kasvatuskumppanuuden toteutumisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kasvatuskumppanuuden toteutumista kouvolalaisessa Suursuon päiväkodissa. Tavoitteena on tuoda esille vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä kasvatus-kumppanuuden toteutumisesta sekä tarkastella, kohtaavatko näkemykset toisensa. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin tuomaan mahdollisia kehittämisajatuksia päiväkodin työntekijöille, jotta he voivat tarvit-taessa kehittää kasvatuskumppanuutta Suursuon päiväkodissa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena keräten tutkimusaineisto päivä-kodin isompien lapsiryhmän vanhemmilta ja työntekijöiltä kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeen avulla vastaaja sai mahdollisuuden vastata nimettömästi. Kyselylomake jaettiin 20 vanhemmalle ja neljäl-le työntekijälle. Kyselylomakkeeseen valikoitui vain avoimia kysymyksiä, jotta vastaaja voi kertoa oma-kohtaisista kokemuksistaan.

Työn teoriaosuudessa kerrotaan yleisesti varhaiskasvatuksesta, varhaiskasvatussuunnitelmista, varhais-kasvatuskeskusteluista sekä omahoitajuudesta ja vuorovaikutuksesta. Kasvatuskumppanuudesta kerro-taan sen määritelmä, rakentumisen, vanhempien ja työntekijöiden näkökulmista kasvatuskumppanuu-dessa sekä kasvatuskumppanuutta hankaloittavia tekijöitä.

Opinnäytetyön avulla saatiin vastaus tutkimuksen pääkysymykseen, toteutuuko kasvatuskumppanuus Suursuon päiväkodin isompien eli 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä vanhempien ja työntekijöiden välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella kohtaavatko vanhempien ja työntekijöiden näkemykset toisensa. Tulos-ten mukaan kasvatuskumppanuus toteutuu pääosin hyvin ja suuria ristiriitoja vanhempien ja työnteki-jöiden näkemyksissä ei ole. Esimerkiksi varhaiskasvatuskeskusteluissa ja päivittäisissä kohtaamisissa tuodessa tai hakiessa lasta, kasvatuskumppanuus toteutuu vastaajien mukaan selkeimmin. Kehitettävää on vielä esimerkiksi vanhempien yksilöllisessä huomioon ottamisessa.

The purpose of this thesis was to investigate the realization of partnership between parents and kinder-garten employees in early childhood education and care. The investigation was carried out at Suursuo kindergarten located in the city of Kouvola Finland. The goal was to highlight the views of both parents and kindergarten employees regarding the realization of ECEC partnership and to find out if their views match. Another goal was to introduce potential development ideas regarding ECEC partnership for the use of the employees at Suursuo kindergarten.

The present study was carried out as a qualitative study by collecting research material from the parents and teachers of the older children (3-5 years) in the kindergarten. A questionnaire was used for data col-lection as this gave the respondents the opportunity to respond anonymously. The questionnaire was handed to twenty (20) parents and four (4) kindergarten teachers. The questionnaire consisted of open questions only, which allowed the respondents to share their personal experiences.

In the theory part the subjects of early childhood education, early childhood education plans, early child-hood education conversations, personal care and interaction are discussed on a general level. Besides defining the meaning of ECEC partnership, the viewpoints of parents and kindergarten employees are also presented. Factors that complicate the partnership in early childhood education are also introduced.

The survey exposed the answer to the main research question of whether partnership in early childhood education exists among the parents and kindergarten employees of the older children. Another goal was to examine if the parents and kindergarten employees share the same views. According to the results, ECEC partnership mainly realizes well and there are no big contradictions between the views of parents and kindergarten employees. The respondents state that early childhood education conversations and daily encounters when the children are picked up are situations where ECEC partnership realizes the most obviously. There are also areas that require development, such as individualized acknowledgement of parents.