Public Bränditunnettuus datakeskussegmentissä: Case Schneider Electric Finland oy
Niemelä, Susanna (2025)
Niemelä, Susanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100625593
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten teknologiabrändit asemoituvat datakeskussegmentissä ja mitkä tekijät vaikuttavat teknologiakumppanin valintaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä lähestyttiin aihetta brändin tarkoituksen kautta ja esiteltiin muutamia tunnettuja ja pitkään käytössä olleita malleja brändin rakentamiseen ja arvon mittaamiseen. Teoriaosuudessa tutustuttiin myös bränditunnettuuteen, sen kasvattamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen. Pureuduttiin myös brändin asemointiin, miten se tapahtuu ja miten sen avulla saadaan vakiinnutettua brändi markkinassa. Teoreettinen viitekehys käsitteli myös asiakassuhteita ja sitä, mitä asiakastyytyväisyys merkitsee, miksi siihen tulisi panostaa ja sen kautta saadaan kasvatettua asiakasuskollisuutta. Teoriaosuudessa käsitellään brändin kehittämisen malleja, kuten Aakerin brändipääomamallia, joka painottaa brändin liiketoiminnallista arvoa, ja Kellerin asiakaspohjaista mallia, jossa korostuvat asiakkaan kokemukset ja emotionaalinen yhteys brändiin.
Bränditutkimuksella selvitetään Schneider Electricin brändin tunnettuutta, mielikuvia ja asemaa kilpailijoihin nähden. Tutkimuksessa käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät määrällinen kysely ja laadulliset haastattelut. Tämä yhdistelmä mahdollistaa sekä laajan yleiskuvan että syvällisen ymmärryksen brändin nykytilasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä toi esiin myös yllättäviä näkökulmia ja syvensi tutkimustuloksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin brändien tunnettuutta, mielikuvia, asiakaskokemuksia ja suositteluhalukkuutta sekä brändiattribuuttien merkitystä päätöksenteossa. Aineisto koostui kyselytutkimuksesta ja syventävistä asiantuntijahaastatteluista.
Tulosten perusteella Schneider Electric on tunnetuin ja eniten suositeltu brändi, mutta ABB ja Eaton ovat vahvoja kilpailijoita. General Electric ja Socomec sijoittuvat heikoimmin tunnettuuden ja suositteluhalukkuuden osalta. Schneider Electricin brändimielikuva on pääosin positiivinen, mutta erityisesti loppukäyttäjät suhtautuvat siihen kriittisemmin kuin esimerkiksi urakoitsijat.
Brändiattribuuttien osalta luottamus nousi selkeästi tärkeimmäksi tekijäksi teknologiakumppanin valinnassa. Toisena tärkeänä tekijänä nousi esiin asiantuntijuus, jossa Schneider Electric, ABB ja Eaton koettiin asiantuntevina toimijoina. Vastuullisuus koettiin perusvaatimuksena, jonka puuttuminen voi estää yhteistyön, mutta sen olemassaolo ei yksinään riitä erottautumaan kilpailijoista. Innovatiivisuus ja edelläkävijyys oli tärkeitä, mutta niiden merkitys korostui vasta, kun ne näkyivät konkreettisina tekoina. Joustavuus sai heikoimmat arviot, vaikka sen merkitys korostui käytännön tasolla erityisesti projektien toteutusvaiheessa.
Teknologiakumppanin valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi nousivat saatavuus, paikallinen osaaminen, tuki ja palvelut. Globaalin brändin merkitys korostui erityisesti urakoitsijoiden vastauksissa, kun taas loppukäyttäjät painottivat enemmän käytännönläheisiä tekijöitä, kuten asiakaspalvelun tavoitettavuutta ja elinkaaren hallintaa. Suomenkielinen palvelu ei ollut ratkaiseva, mutta paikallinen asiantuntemus ja tukiverkosto koettiin tärkeiksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä lähestyttiin aihetta brändin tarkoituksen kautta ja esiteltiin muutamia tunnettuja ja pitkään käytössä olleita malleja brändin rakentamiseen ja arvon mittaamiseen. Teoriaosuudessa tutustuttiin myös bränditunnettuuteen, sen kasvattamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen. Pureuduttiin myös brändin asemointiin, miten se tapahtuu ja miten sen avulla saadaan vakiinnutettua brändi markkinassa. Teoreettinen viitekehys käsitteli myös asiakassuhteita ja sitä, mitä asiakastyytyväisyys merkitsee, miksi siihen tulisi panostaa ja sen kautta saadaan kasvatettua asiakasuskollisuutta. Teoriaosuudessa käsitellään brändin kehittämisen malleja, kuten Aakerin brändipääomamallia, joka painottaa brändin liiketoiminnallista arvoa, ja Kellerin asiakaspohjaista mallia, jossa korostuvat asiakkaan kokemukset ja emotionaalinen yhteys brändiin.
Bränditutkimuksella selvitetään Schneider Electricin brändin tunnettuutta, mielikuvia ja asemaa kilpailijoihin nähden. Tutkimuksessa käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät määrällinen kysely ja laadulliset haastattelut. Tämä yhdistelmä mahdollistaa sekä laajan yleiskuvan että syvällisen ymmärryksen brändin nykytilasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä toi esiin myös yllättäviä näkökulmia ja syvensi tutkimustuloksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin brändien tunnettuutta, mielikuvia, asiakaskokemuksia ja suositteluhalukkuutta sekä brändiattribuuttien merkitystä päätöksenteossa. Aineisto koostui kyselytutkimuksesta ja syventävistä asiantuntijahaastatteluista.
Tulosten perusteella Schneider Electric on tunnetuin ja eniten suositeltu brändi, mutta ABB ja Eaton ovat vahvoja kilpailijoita. General Electric ja Socomec sijoittuvat heikoimmin tunnettuuden ja suositteluhalukkuuden osalta. Schneider Electricin brändimielikuva on pääosin positiivinen, mutta erityisesti loppukäyttäjät suhtautuvat siihen kriittisemmin kuin esimerkiksi urakoitsijat.
Brändiattribuuttien osalta luottamus nousi selkeästi tärkeimmäksi tekijäksi teknologiakumppanin valinnassa. Toisena tärkeänä tekijänä nousi esiin asiantuntijuus, jossa Schneider Electric, ABB ja Eaton koettiin asiantuntevina toimijoina. Vastuullisuus koettiin perusvaatimuksena, jonka puuttuminen voi estää yhteistyön, mutta sen olemassaolo ei yksinään riitä erottautumaan kilpailijoista. Innovatiivisuus ja edelläkävijyys oli tärkeitä, mutta niiden merkitys korostui vasta, kun ne näkyivät konkreettisina tekoina. Joustavuus sai heikoimmat arviot, vaikka sen merkitys korostui käytännön tasolla erityisesti projektien toteutusvaiheessa.
Teknologiakumppanin valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi nousivat saatavuus, paikallinen osaaminen, tuki ja palvelut. Globaalin brändin merkitys korostui erityisesti urakoitsijoiden vastauksissa, kun taas loppukäyttäjät painottivat enemmän käytännönläheisiä tekijöitä, kuten asiakaspalvelun tavoitettavuutta ja elinkaaren hallintaa. Suomenkielinen palvelu ei ollut ratkaiseva, mutta paikallinen asiantuntemus ja tukiverkosto koettiin tärkeiksi.
