Vanhan koulurakennuksen käyttötarpeen muutos ja E-luku laskenta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhan koulurakennuksen käyttötarkoituk sen muutoksen vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1921 valmistunut hirsirunkoinen koulurakennus, joka on muutettu asuinkäyttöön. Energiatehokkuutta arvioitiin E-luvun avulla, joka on rakennuksen laskennallinen energiatehokkuuden vertailuarvo. Työn tavoitteena oli selvittää, miten E-luku muuttuu, kun rakennuksen käyttö tarkoitus muuttuu koulusta asuinrakennukseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitet tiin, miten muutoksen yhteydessä tehdyt saneeraustoimenpiteet, kuten lattian uudelleen eristäminen ja aurinkosähköjärjestelmän asentaminen, vaikuttavat E-lukuun. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu Suomen lainsäädän nöstä ja rakennusfysiikan perusperiaatteista. Keskeinen tutkimuskysymys oli: Miten käyttötarkoituksen muutos vaikuttaa ra kennuksen E-lukuun ja miten saneeraukset vaikuttavat energiatehokkuuteen ja E-lukuun? Koska kohteeseen on asennettu aurinkopaneelit, tarkasteltiin myös niiden vaikutusta rakennuksen E-lukuun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lasketun E-luvun vertaamista eri käyttötarkoi tusluokissa, ja saneerausten vaikutusta laskettuun E-lukuun. E-luvun muutok seen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin. Tutkimuksessa löydettiin kolme merkittävästi E-lukuun vaikuttavaa tekijää, joita olivat: käyttötarkoitusluokan muuttuminen, sähköisten tuloilmalämmitti mien käytöstä poistaminen ja kiinteistön oma aurinkosähköjärjestelmä. Näillä muutoksilla saatiin rakennuksen E-luku pudotettua 217 kWhE/m2a:sta, 114 kWhE/m2a. Määräysten mukaisen tavoitearvon ollessa 121 kWhE/m2a. Tutkimuksen tuloksien on tarkoitus hyödyttää vanhojen rakennusten omistajia ja rakennusalan ammattilaisia. Lisäksi työn on tarkoitus tarjota esimerkkejä ratkaisuista, joilla rakennusten energiatehokkuutta ja E-lukua voidaan paran taa. Asiasanat: E-luku, energiatehokkuus, käyttötarkoituksen muutos, saneeraus, vanhat rakennukset, koulurakennukset