Itsetuhoisen nuoren ensikohtaaminen perusterveydenhuollossa

Abstract

Nuorten mielenterveyden haasteet ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Useat mielenterveydenhäiriöt ilmaantuvat ensimmäisen kerran nuoruudessa. Itsetuhoisuus ja itsensä vahingoittaminen on nuoruudessa yleistä. Nuorten pahoinvointi heijastuu ystävyys- ja perhesuhteisiin, koulumenestykseen sekä yleiseen terveydentilaan. Nuori voi hallita pahaa oloa esimerkiksi viiltelemällä itseään. On tärkeää, että itse-tuhoiset nuoret tulevat kuulluksi ja saavat apua tarpeeksi ajoissa. Itsetuhoisen nuoren varhainen tunnistami-nen ja voinnin arvioiminen on tärkeää hoidon jatkumisen kannalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat tärkeitä, kun itsetuhoinen nuori kohdataan ensimmäisen kerran perusterveydenhuollossa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Valitun tutkimuskysymyksen avulla haettiin tietoa itsetuhoisen nuoren ensikohtaamisesta. Opinnäytetyöhön valittiin viisi tutkimusta, joista yksi oli kansainvälinen. Tutkimukset valittiin Medic ja Pubmed tietokannoista.

Itsetuhoisen nuoren ensikohtaaminen on monivaiheinen tapahtuma, jossa tulee huomioida useita eri asioita. Tutkimuksissa todettiin itsetuhoisen nuoren kohtaamisen olevan merkittävä osa hoidon jatkuvuuden kannalta. Muita huomioitavia asioita ovat fyysiset merkit, huoltajien mukaanotto, itsemurhariskin arvioiminen, puheeksi ottaminen ja varhainen tunnistaminen sekä mittarit tunnistamisen apuna. Itsetuhoisen nuoren kohtaaminen on vaativaa ja muistettavaa ammattilaiselle on paljon. Kirjallisuuskatsaus tiivistää keskeiset asiat, jotka ovat tärkeitä kun itsetuhoinen nuori kohdataan ensimmäisen kerran perusterveydenhuollossa.