RALA-ympäristösertifiontiin valmistautuminen maarakennusyrityksessä
Matila, Kaarina (2025)
Matila, Kaarina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100325539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100325539
Tiivistelmä
Ympäristövastuullisuuden merkitys on korostunut maarakennusalalla ja tilaajien sekä lainsäädännön vaatimukset ohjaavat yrityksiä kohti kestävämpiä toimintatapoja. RALA-ympäristösertifikaatti tarjoaa yrityksille keinon osoittaa ympäristövastuullisuuttaan ulkopuolisen auditoinnin avulla, joka vahvistaa asemaa erityisesti julkisissa tarjouskilpailuissa. Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin kohdeyritys Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy täytti sertifikaatin vaatimukset ja mitä kehitystoimenpiteitä vaatimusten saavuttaminen edellytti.
Nykytila analysoitiin GAP-analyysin avulla vertaamalla yrityksen tämänhetkistä toimintaa RALA-ympäristösertifikaatin arviointiperusteisiin. Aineistona hyödynnettiin yrityksen dokumentteja, prosessikuvauksia ja toimintatapoja. Arviointi kattoi sertifikaatin neljä osa-aluetta: johtaminen ja kehittäminen, resurssit, tarjous- ja hankintatoimi sekä urakan toteutus.
Tuloksissa havaittiin, että yrityksen vahvuuksia olivat muun muassa olemassa oleva laatusertifikaatti, selkeä organisaatiorakenne ja toimivat työmaaprosessit. Kehittämistä vaativiksi alueiksi nousivat ympäristötavoitteiden puuttuminen, dokumentaation epäyhtenäinen hallinta ja prosessikuvausten puute.
Johtopäätöksenä todettiin, että sertifikaatin saavuttaminen edellytti suunnitelmallisia toimenpiteitä, ympäristökäsikirjan laatimisen, dokumenttien tallennustavalle prosessin sekä ympäristötavoitteiden määrittämisen.
Opinnäytetyö auttoi kohdeyritystä tunnistamaan osa-alueet, jotka vaativat kehittämistä ennen ympäristösertifikaatin hakuprosessia.
Nykytila analysoitiin GAP-analyysin avulla vertaamalla yrityksen tämänhetkistä toimintaa RALA-ympäristösertifikaatin arviointiperusteisiin. Aineistona hyödynnettiin yrityksen dokumentteja, prosessikuvauksia ja toimintatapoja. Arviointi kattoi sertifikaatin neljä osa-aluetta: johtaminen ja kehittäminen, resurssit, tarjous- ja hankintatoimi sekä urakan toteutus.
Tuloksissa havaittiin, että yrityksen vahvuuksia olivat muun muassa olemassa oleva laatusertifikaatti, selkeä organisaatiorakenne ja toimivat työmaaprosessit. Kehittämistä vaativiksi alueiksi nousivat ympäristötavoitteiden puuttuminen, dokumentaation epäyhtenäinen hallinta ja prosessikuvausten puute.
Johtopäätöksenä todettiin, että sertifikaatin saavuttaminen edellytti suunnitelmallisia toimenpiteitä, ympäristökäsikirjan laatimisen, dokumenttien tallennustavalle prosessin sekä ympäristötavoitteiden määrittämisen.
Opinnäytetyö auttoi kohdeyritystä tunnistamaan osa-alueet, jotka vaativat kehittämistä ennen ympäristösertifikaatin hakuprosessia.
