Sekaviemäristä erillisviemäriksi : Teknis-taloudellisia tarkasteluja
Lehto, Karri (2015)
Lataukset:
Lehto, Karri
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285377
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee vesihuoltoa koskevan lainsäädännön muutoksia ja saneerausprosessia sekaviemäröinnistä erillisviemäröinniksi. Aihe on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen sekaviemärien poiston kuuluessa kuntien ja vesihuoltolaitosten tärkeimpiin tavoitteisiin, mutta samalla ongelmia luovat riittämättömät investointirahat ja alhainen saneerausvauhti. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö on viime vuosina kokenut suuria muutoksia vesi-, vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslakien osalta. Opinnäytetyön alussa käsitellään näitä muutoksia, joista on pyritty kokoamaan selkeä kokonaisuus erityisesti viemäröinnin vastuita ja hulevesiä koskevien lainkohtien osalta. Lainsäädännön muutosten tavoitteena on ollut selkeyttää kuntien ja vesihuoltolaitosten välisiä vastuita ja toimintaa, mutta mitään yhtenäistä toimintamallia ei ole vielä julkaistu.
Erillisviemäröinti rakennetaan yleensä vanhan sekaviemäröinnin käyttöiän päättymisen lähestyessä ja kannattavinta on toteuttaa saneeraus yhdessä muun kunnallistekniikan kanssa. Alueelle jälkeenpäin rakennetun erillisviemäröinnin ongelmaksi on muodostunut alhainen kiinteistöjen liittymisprosentti. Erillisviemäröinnin sijaan hulevesien hallinta voidaan toteuttaa myös vaihtoehtoisilla menetelmillä jopa taloudellisemmin ja tehokkaammin. Näiden tarpeen tarkasteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota ja esimerkiksi uudisrakentamisessa järkevällä maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi vaihtoehtoisten tapojen hyödyntämismahdollisuuksiin. Suomessa hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta ei ole vielä kattavaa tutkimustietoa eikä kokemusta, mutta ulkomailla runsaasti käytettäviä luonnonmukaisia hallintamenetelmiä on alettava hyödyntämään myös täällä.
Sisällön keräämiseen on hyödynnetty laajasti internet-julkaisuja, kirjallisuutta ja yhteistyötä vesihuoltolaitosten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi oma kokemus vesihuoltoverkoston saneeraustyömaalta on edesauttanut työn tekemistä. Työn toimeksiantajana toimii Tampereen Vesi.
Erillisviemäröinti rakennetaan yleensä vanhan sekaviemäröinnin käyttöiän päättymisen lähestyessä ja kannattavinta on toteuttaa saneeraus yhdessä muun kunnallistekniikan kanssa. Alueelle jälkeenpäin rakennetun erillisviemäröinnin ongelmaksi on muodostunut alhainen kiinteistöjen liittymisprosentti. Erillisviemäröinnin sijaan hulevesien hallinta voidaan toteuttaa myös vaihtoehtoisilla menetelmillä jopa taloudellisemmin ja tehokkaammin. Näiden tarpeen tarkasteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota ja esimerkiksi uudisrakentamisessa järkevällä maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi vaihtoehtoisten tapojen hyödyntämismahdollisuuksiin. Suomessa hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta ei ole vielä kattavaa tutkimustietoa eikä kokemusta, mutta ulkomailla runsaasti käytettäviä luonnonmukaisia hallintamenetelmiä on alettava hyödyntämään myös täällä.
Sisällön keräämiseen on hyödynnetty laajasti internet-julkaisuja, kirjallisuutta ja yhteistyötä vesihuoltolaitosten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi oma kokemus vesihuoltoverkoston saneeraustyömaalta on edesauttanut työn tekemistä. Työn toimeksiantajana toimii Tampereen Vesi.