Kiusaamisen ennaltaehkäisy ryhmädynamiikan keinoin

Abstract

Bullying within the school community is a complex and multifaceted phenom-enon that cannot be understood solely because of individual behavior. A sufficient understanding by school staff of the underlying factors behind bullying is a prerequisite for effective and preventive intervention.

The purpose of this thesis was to explore, through an integrative literature re-view, the existing research knowledge on the impact of group dynamics on school bullying, particularly in the classroom context. It also aimed to reflect through a development oriented perspective on how awareness of the importance of group dynamics could be strengthened within school communities to prevent bullying. The goal was additionally to identify the structural and in-teractional phenomena that influence how bullying emerges, manifests, and can be addressed at a community level.

According to the findings of the thesis, understanding school bullying requires a shift from an individual focused perspective toward an approach based on group dynamics and the structures of the school community. The results suggest that effective bullying prevention requires, above all, awareness of group processes, the strengthening of teachers' interaction skills, and communal and long-term efforts across the entire school community. An inclusive atmosphere, positive peer relationships, and safe adult connections can serve as protective factors, whereas social exclusion and harmful norms increase the risk of bullying. The findings emphasize that developing the school’s operational culture is an essential part of bullying prevention not as a separate measure, but as an integral part of the community's everyday interactions.

The role of adults in promoting healthy group dynamics is central. Adults must be able to recognise group processes, support positive interaction, and build trusting relationships with students. A sense of belonging, emotional safety, and strong group cohesion are key factors that protect against bullying and promote student well-being. Preventing bullying thus requires a consistent commitment from schools to develop their operational culture, where understanding group dynamics forms the foundation for a comprehensive and preventive approach.

Kiusaaminen kouluyhteisössä on monitahoinen ja laajaalainen ilmiö, jota ei voida ymmärtää yksinomaan yksilöiden käyttäytymisen seurauksena. Koulun henkilökunnan riittävä ymmärrys kiusaamisen taustalla olevista tekijöistä on edellytys sille, että kiusaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi.

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälaista tutkimustietoa ryhmädynamiikan vaikutuksesta koulukiusaamiseen on erityisesti luokkahuonekontekstissa sekä pohtia kehittämistyön kautta, miten tietoisuutta ryhmädynamiikan merkityksestä voitaisiin vahvistaa kouluyhteisöissä kiusaamisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös tunnistaa niitä rakenteellisia ja vuorovaikutuksellisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten kiusaaminen syntyy, ilmenee ja miten siihen voidaan puuttua yhteisötasolla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan koulukiusaamisen ymmärtäminen vaatii siirtymistä yksilökeskeisestä tarkastelutavasta kohti ryhmädynamiikkaa ja kouluyhteisön rakenteisiin pohjautuvaa lähestymistä. Tulosten perusteella kiusaamisen ehkäiseminen edellyttää ennen kaikkea tietoisuutta ryhmäprosesseista, opettajien vuorovaikutustaitojen vahvistamista sekä yhteisöllistä ja pitkäjänteistä työskentelyä koko kouluyhteisön tasolla. Inklusiivinen ilmapiiri, myönteiset vertaissuhteet ja turvalliset aikuiskontaktit voivat toimia suojaavina tekijöinä, kun taas sosiaalinen ulkopuolisuus ja haitalliset normit lisäävät kiusaamisen riskiä. Tulokset korostavat, että koulun toimintakulttuurin kehittäminen on olennainen osa kiusaamisen ehkäisyä, ei erillisenä toimenpiteenä, vaan osana koko yhteisön arkea ja vuorovaikutusta.

Koulun aikuisten rooli on ryhmädynamiikan edistämisessä keskeinen. Aikuisten tulee pystyä tunnistamaan ryhmäprosesseja, tukemaan positiivista vuorovaikutusta ja rakentamaan luottamuksellisia suhteita oppilaisiin. Yhteenkuuluvuuden tunne, emotionaalinen turvallisuus ja vahva ryhmän koheesio ovat tekijöitä, jotka suojaavat kiusaamiselta ja vahvistavat oppilaiden hyvinvointia. Kiusaamisen ehkäisy edellyttääkin koululta johdonmukaista sitoutumista toimintakulttuurin kehittämiseen, jossa ryhmädynamiikan ymmärtäminen toimii perustana kokonaisvaltaiselle ennaltaehkäisevälle työlle.