Hiilijalanjälkilaskenta rakennusalalla
Nyström, Jesse (2025)
Nyström, Jesse
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725693
Tiivistelmä
Hiilijalanjälkilaskenta vakiinnutettiin osaksi uudisrakentamista vuoden 2025 alussa voimaan astuneen rakentamislain myötä. Tavoitteena oli tuoda ilmastovaikutukset näkyväksi jo suunnitteluvaiheessa ja ohjata rakentamista kohti vähähiilisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten laskenta toteutui käytännössä, mitä haasteita ja mahdollisuuksia siihen liittyi, ja miten käytännöt kehittyivät.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja haastatteluna. Kirjallisuudessa tarkasteltiin lainsäädäntöä, standardeja ja laskentatyökaluja. Haastattelussa kerättiin kokemuksia rakennusalan toimijalta.
Tuloksista ilmeni, että laskenta oli yleistynyt sääntelyn ja markkinapaineiden vuoksi. Toteutus keskittyi suunnitteluvaiheeseen, ja konsulttipalvelut koettiin hyödyllisiksi. Haasteita aiheuttivat muuttuvat laskentaperusteet ja datan saatavuus, erityisesti toimitusketjun päästöjen osalta.
Johtopäätöksissä korostettiin laskennan kasvavaa merkitystä rakennusalan arjessa. Sen kehittämiseksi ehdotettiin yhteisten käytäntöjen vahvistamista, digitalisten työkalujen laajempaa käyttöä ja yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden välillä. Hiilijalanjäljestä ennakoitiin tulevan yhtä keskeinen mittari kuin energiatehokkuudesta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja haastatteluna. Kirjallisuudessa tarkasteltiin lainsäädäntöä, standardeja ja laskentatyökaluja. Haastattelussa kerättiin kokemuksia rakennusalan toimijalta.
Tuloksista ilmeni, että laskenta oli yleistynyt sääntelyn ja markkinapaineiden vuoksi. Toteutus keskittyi suunnitteluvaiheeseen, ja konsulttipalvelut koettiin hyödyllisiksi. Haasteita aiheuttivat muuttuvat laskentaperusteet ja datan saatavuus, erityisesti toimitusketjun päästöjen osalta.
Johtopäätöksissä korostettiin laskennan kasvavaa merkitystä rakennusalan arjessa. Sen kehittämiseksi ehdotettiin yhteisten käytäntöjen vahvistamista, digitalisten työkalujen laajempaa käyttöä ja yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden välillä. Hiilijalanjäljestä ennakoitiin tulevan yhtä keskeinen mittari kuin energiatehokkuudesta.
