Esihenkilön työkalu muutosjohtamisen tueksi
Tyni, Mirva (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925775
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää esihenkilön työkalu muutosjohtamisen tueksi, hyödynnettäväksi vastaanottokeskusten nopeissa muutostilanteissa. Työkalun tarkoituksena on tukea esihenkilöitä johdonmukaisessa ja inhimilli sessä johtamisessa tilanteissa, joissa muutoksen suunnitteluun ja viestintään on käytettävissä vain vähän aikaa. Työkalu pohjautuu inhimillisen johtamisen periaatteisiin ja huomioi henkilöstön emotionaaliset, psykologiset ja viestinnälliset tarpeet muutoksissa.
Kehittämistyö pohjautuu toiminnalliseen tutkimusotteeseen, ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä ja systemaattista havainnointia. Dokumenttiaineistona hyödynnettiin vuosien 2022–2025 työhyvinvointikyselyjä (Suomen Punaisen Ristin henkilöstöpulssi ja Ilmarisen Työvire). Havainnointi toteutettiin työyhteisön arjessa kehityskeskustelujen ja yksikkökäyntien yhteydessä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että henkilöstö koki muutostilanteissa epävarmuutta erityisesti viestinnän epäselvyyden ja esihenkilön tuen puutteen vuoksi. Muutos vastarinta, tunnekuormitus ja epäyhtenäiset johtamiskäytännöt toistuivat havainnoissa ja kyselyissä. Kehitetty työkalu vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla konkreettisen työkalun muutosprosessien jäsentämiseen.
Työkalu rakentuu kolmiportaiseksi: ennen muutosta, muutoksen aikana ja sen jälkeen. Se yhdistää Kotterin, Lewinin ja ADKAR-mallien rakenteelliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Työkalua voidaan soveltaa laajasti vastaanottokeskustoiminnassa ja muissa muutosherkissä ympäristöissä. Se tukee esihenkilöiden muutoskyvykkyyttä, lisää henkilöstön osallistumista ja voi vähentää muutosvastarintaa.
Kehittämistyö pohjautuu toiminnalliseen tutkimusotteeseen, ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä ja systemaattista havainnointia. Dokumenttiaineistona hyödynnettiin vuosien 2022–2025 työhyvinvointikyselyjä (Suomen Punaisen Ristin henkilöstöpulssi ja Ilmarisen Työvire). Havainnointi toteutettiin työyhteisön arjessa kehityskeskustelujen ja yksikkökäyntien yhteydessä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että henkilöstö koki muutostilanteissa epävarmuutta erityisesti viestinnän epäselvyyden ja esihenkilön tuen puutteen vuoksi. Muutos vastarinta, tunnekuormitus ja epäyhtenäiset johtamiskäytännöt toistuivat havainnoissa ja kyselyissä. Kehitetty työkalu vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla konkreettisen työkalun muutosprosessien jäsentämiseen.
Työkalu rakentuu kolmiportaiseksi: ennen muutosta, muutoksen aikana ja sen jälkeen. Se yhdistää Kotterin, Lewinin ja ADKAR-mallien rakenteelliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Työkalua voidaan soveltaa laajasti vastaanottokeskustoiminnassa ja muissa muutosherkissä ympäristöissä. Se tukee esihenkilöiden muutoskyvykkyyttä, lisää henkilöstön osallistumista ja voi vähentää muutosvastarintaa.