Esihenkilötoiminta vaatekaupoissa työntekijöiden näkökulmasta
Palttala, Ida (2025)
Palttala, Ida
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisena esihenkilötoiminta näyttäytyy vaatekauppaympäristössä työntekijöiden näkökulmasta. Taustalla on ajatus siitä, että esihenkilön toiminta vaikuttaa ratkaisevasti työntekijöiden työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja työilmapiiriin, jotka puolestaan heijastuvat suoraan asiakaspalvelun laatuun ja liiketoiminnan menestykseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa esihenkilötoiminnan vahvuuksista ja haasteista sekä tarjota näkökulmia, joiden avulla esihenkilöt voivat arvioida ja kehittää omaa johtamistaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä eläytymismenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin Google Forms-kyselylomakkeella, joka julkaistiin eri sosiaalisen median kanaviin. Kyselylomakkeeseen vastasi 14 vaatekaupan työntekijää, jotka kirjoittivat kuvauksia hyvästä ja huonosta esihenkilöstä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tuloksia peilattiin johtajuuden ja henkilöstöjohtamisen teorioihin, kuten AMO-malliin sekä transformationaaliseen ja transaktionaaliseen johtajuuteen. Tulosten perusteella hyvän esihenkilön piirteitä ovat tuki, vuorovaikutus, oikeudenmukaisuus ja esimerkillisyys. Työntekijät arvostivat esihenkilöä, joka kuuntelee, osoittaa luottamusta, antaa rakentavaa palautetta ja osallistuu arjen työtehtäviin. Huonoon johtamiseen liitettiin epäoikeudenmukaisuus, suosiminen, vastuun välttely sekä työntekijöiden hyvinvoinnin laiminlyönti. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että esihenkilötoiminnan laatu vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden kokemuksiin ja sitoutumiseen sekä koko työyhteisön ilmapiiriin. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta ja teorioita, mutta tuovat uutta näkökulmaa erityisesti vaatekauppaympäristön erityispiirteisiin.
