Avomaan hedelmän- ja marjanviljelyssä syntyvä data ja sen hallinta : opas aloittavalle omenan, vadelman ja herukoiden viljelijälle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, millaista dataa avomaan hedelmän- ja marjanviljelyssä pitäisi ja olisi hyvä kerätä. Dataksi laskettiin työssä kaikki viljelijän tekemät kirjaukset ja esimerkiksi erilaisten viljelmää seuraavien laitteiden tuottama data. Tavoitteena oli myös kartoittaa, millaisin keinoin tuota dataa olisi hyvä hallita. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti puuvartiset omena, vadelma ja herukat, koska monivuotisina kasveina niiden viljely eroaa yksivuotisina viljeltävien kasvien viljelystä. Kun samaa kasvustoa pidetään viljelyssä useita vuosia, siihen liittyvän datan määrä kasvaa joka vuosi. Jos viljelmällä halutaan hyödyntää erilaisia täsmäviljelyn teknologioita, kuten sensoreita, kasvaa hallittavan datan määrä vielä enemmän. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja tuotannon kannattavuuden lisäämiseksi viljelijän kuitenkin kannattaisi hyödyntää täsmäviljelyn digitaalisia työkaluja.

Tarkastelun tuloksena luotiin opas aloittaville hedelmän- ja marjanviljelijöille datan keräämiseen sekä hallintaan. Oppaan alussa kerrotaan ensin lyhyesti asioista, jotka määrittelevät datan keräämistä. Näitä ovat muun muassa lainsäädäntö ja erilaisten viljelijätukien ja sertifikaattien ehdot. Oppaassa esitellään myös lyhyesti erilaisia paperisia ja digitaalisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää datan keräämisessä ja hallinnassa. Oppaan laajin osa on viljelyoppaisiin perustuva listaus erilaisista asioista, joista voisi tehdä viljelyn aikana kirjauksen tai kerätä tietoa. Listaus sisältää myös tiedot siitä, ovatko kyseisten asioiden kirjaukset olleet vuonna 2025 vaatimuksena esimerkiksi lainsäädännössä.

Kirjallisuuden ja oppaaseen kerättyjen tietojen perusteella voidaan sanoa, että viljelijältä odotetaan paljon erilaisen datan keräämistä viljelyn aikana. Esimerkiksi sellaisten sertifikaattien ehdot, joihin viljelijä on sitoutunut, asettavat useita vaatimuksia tiedon keräämiselle ja sen laadulle. Viljelijän olisi hyvä myös viljelyn tueksi kerätä monenlaista dataa, kuten kasteluun ja kasvuston seurantaan liittyviä arvoja ja havaintoja. Viljelijöille on tarjolla useita erilaisia paperisia ja digitaalisia työkaluja kaiken kerätyn datan hallintaan. Niissä on kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa, ja todennäköisesti viljelijä joutuu hyödyntämään useita eri työkaluja yhtä aikaa. Aloittavan viljelijän olisikin hyvä suunnitella jo viljelyn alussa, kuinka paljon ja millä tavoin hän dataa kerää ja miten hän sitä hallinnoi. Työn tilaajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.

The aim of the bachelor’s thesis was to examine what kind of data is required to gather and what kind of data would be good to gather in open-field cultivation of fruits and berries. The term data included all the records the grower keeps but also, for example, the data that is generated by various devices monitoring the plants and the field. In addition to that, the aim was to examine what would be the best means to manage the data. The focus was especially on woody plants, apple, raspberry and currants, because the cultivation of these perennial plants differs from plants that are cultivated as annuals. When same plants are cultivated for many years, it also increases annually the amount of data that is related to the cultivation. If the grower wants to utilize various precision agriculture technologies, such as sensors, it further increases the amount the data the grower needs to manage. However, it is highly recommended to utilize the digital tools of precision agriculture to enhance sustainable development and to increase the profitability of the production. The outcome of the study was a guide to data gathering and management for beginning growers of fruits and berries. The guide begins with a short description of various things that define the need for data gathering. Those include, for example, the legislation and the requirements for income support and certifications. After this, there is a short presentation of various paper-based and digital tools that can be used for data gathering and management. The largest part of the guide is a list which is based on cultivation guidebooks. It enumerates all the things that could be recorded during the cultivation. The list has also information if a certain record is required in year 2025, for example, by legislation. Overall, based on the literature and the information that was gathered for the guide, it could be stated that growers are expected to gather plenty of various data during the cultivation. For instance, the requirements for certifications the grower has committed to will set multiple demands for data gathering and the data quality. To enhance the cultivation the grower should also gather many kinds of data, for example, various values and observations about irrigation and the overall condition of the plants. There are many kinds of paper-based and digital tools for farmers to manage all the gathered data. Those all have pros and cons, and it is probable that the grower needs to use multiple tools simultaneously. It would be best if the beginner grower planned already at the start of the cultivation how much data and with which tools they are going to gather and manage the data. The commissioner of the thesis was Häme University of Applied Sciences HAMK.