Pornaisten Kotojärven ja Ruokijärven koeverkkokalastukset – Kalakannan tilan, hoitokalastusten ja petokalaistutusten tarpeen selvitys

Abstract

Pornaisten kunnan eteläosassa sijaitsevat Kotojärvi ja Ruokijärvi ovat alueelle tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistyksen kunnostushankesuunnitelman mukaan molempien järvien ekologinen tila on tyydyttävä, ja ne kärsivät ulkoisesta ja sisäisestä ravinnekuormituksesta. Kalastustoimenpiteet on koettu tärkeiksi järvien rehevöitymisen vähentämisessä ja ravinteiden poistamisessa.

Tässä opinnäytetyössä toteutettiin koeverkkokalastukset molemmille järville ja kerättiin tietoa järvien kalaston nykytilasta. Tulosten perusteella arvioitiin hoitokalastusten ja petokalaistutusten tarvetta järvien kalaston rakenteen ja järvien tilan parantamiseksi. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, koska tavoitteena oli kerätä numeerista tietoa kalojen lukumääristä ja biomassoista, joiden avulla järvien kalaston ekologista tilaa voitiin arvioida.

Koeverkkokalastus toteutettiin standardin (SFS-EN 14757: 2015) mukaan Nordic-yleiskatsausverkoilla 30.6.–21.8.2025. Tulosten perusteella arvoitiin järvien kalaston rakennetta, laskettiin petokalaindeksi ja määritettiin järvien kalaperusteinen ekologinen tila. Tulosten avulla arviotiin lopuksi hoitokalastusten ja petokalaistutusten tarvetta.

Molemmissa järvissä särkikalojen osuus saaliista oli suuri. Kotojärvellä särkikaloja oli 78,5 % koko saaliin biomassasta ja Ruokijärvellä 74,1 %, mikä viittaa kalaston epätasapainoon ja rehevöitymiseen. Lisäksi kokonaissaalis/verkko/yö ylitti molemmilla järvillä hoitokalastuksen tarpeen rajan. Petokalaistutusten tarvetta puolestaan ei nähty, koska petokalojen lisääntyminen vaikutti onnistuvan luonnostaan.

Saatu tulos vahvistaa aikaisempia havaintoja molempien järvien heikentyneestä tilasta. Tulokset antavat luotettavan pohjan jatkotoimenpiteiden suunnittelulle ja auttavat paikallisten toimijoiden osallistamisessa. Tulokset toimivat myös vertailukohtana tuleville seurantatutkimuksille, jotta voidaan arvioida kunnostushankkeiden vaikutuksia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että pelkkä hoitokalastus ei riitä parantamaan tai pitämään järvien tilaa hyvänä pitkällä tähtäimellä, vaan siihen tarvitaan toimia myös valuma-alueilla.