Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan läheisen kokemukset ja tuen tarpeet
Burman, Sonja; Ihalainen, Siina (2025)
Burman, Sonja
Ihalainen, Siina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan läheisten kokemuksia erityisesti vaativissa tilanteissa sekä heidän ajatuksiaan tuen tarpeista. Lisäksi selvitettiin, millainen merkitys vertaistuella ja vertaisuudella on läheisille. Tavoitteena oli tuoda läheisten ääntä kuuluviin sekä lisätä keskustelua heidän asemastaan osana mielenterveystyötä sosiaali- ja terveysalalla.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kaksisuuntaiset ry:n Aallonmurtaja -hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Apuna teemahaastatteluissa hyödynnettiin sosiaalista verkostokarttaa, sen avulla hahmotettiin läheisten omia sosiaalisia suhteita. Haastateltavia läheisiä oli neljä. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tulosten mukaan erityisen vaativia kokemuksia olivat muun muassa arjen arvaamattomuus ja huoli sairastavasta henkilöstä. Tärkeinä tekijöinä hankalissa tilanteissa olivat hyvä sairastavan ja läheisen välinen suhde, oikeanlainen tieto sairaudesta sekä tuki toiselta ihmiseltä. Läheiset kertoivat kokevansa palveluiden avun puutteelliseksi, joten tukea he hakivat itseohjautuvasti.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että läheisten tuen tarpeet ulottuivat eri osa-alueille. Omat sosiaaliset verkostot sekä vertaistuki sen eri muodoissa olivat jokaiselle merkittävä tekijä jaksamisen suhteen. Ammattilaisten apu ja tuki koettiin puutteelliseksi niin läheisen huomioimisessa osana hoitoprosessia, kuin palveluohjauksessakin. Ammattilaisen rooli läheisen tukena on merkittävä ja läheisiä tulisi osallistaa enemmän sairastavan hoitoprosessissa.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kaksisuuntaiset ry:n Aallonmurtaja -hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Apuna teemahaastatteluissa hyödynnettiin sosiaalista verkostokarttaa, sen avulla hahmotettiin läheisten omia sosiaalisia suhteita. Haastateltavia läheisiä oli neljä. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tulosten mukaan erityisen vaativia kokemuksia olivat muun muassa arjen arvaamattomuus ja huoli sairastavasta henkilöstä. Tärkeinä tekijöinä hankalissa tilanteissa olivat hyvä sairastavan ja läheisen välinen suhde, oikeanlainen tieto sairaudesta sekä tuki toiselta ihmiseltä. Läheiset kertoivat kokevansa palveluiden avun puutteelliseksi, joten tukea he hakivat itseohjautuvasti.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että läheisten tuen tarpeet ulottuivat eri osa-alueille. Omat sosiaaliset verkostot sekä vertaistuki sen eri muodoissa olivat jokaiselle merkittävä tekijä jaksamisen suhteen. Ammattilaisten apu ja tuki koettiin puutteelliseksi niin läheisen huomioimisessa osana hoitoprosessia, kuin palveluohjauksessakin. Ammattilaisen rooli läheisen tukena on merkittävä ja läheisiä tulisi osallistaa enemmän sairastavan hoitoprosessissa.
