Työpaikkaohjaajien ohjausosaaminen ensihoitajaopiskelijoiden työelämäharjoitteluissa
Lilja, Essi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101426019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101426019
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työpaikkaohjaajina toimivien ensihoitajien näkemyksiä opiskelijaohjaustyössä vaaditun ohjausosaamisen kehittämisestä. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda pohjaa yhtenevälle opiskelijaohjaustyölle Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa hyvinvointialueen tuottaman ensihoitopalvelun siirtyessä kokonaisuudessaan pelastuspalveluiden tulosalueelle.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduin haastatteluin ja tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Varsinais-Suomessa työskentelevät ensihoitajat (n = 17). Haastatteluilla koottu aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä analysointitapaa. Tutkimuksella saadut tulokset jakautuivat kahteen pääluokkaan, jotka olivat työpaikkaohjaajien osaamisen vahvistaminen sekä työpaikkaohjaajille tarjottava tuki.
Työpaikkaohjaajien osaamisen vahvistamisen keinoiksi todettiin ohjaustyöhön soveltumisen huomiointi sekä ohjausosaamisen kouluttaminen erilaisin koulutuksen keinoin. Työpaikkaohjaajille tarjottavan tuen keinoiksi tunnistettiin ohjaustyötä tukevat materiaalit, työyhteisön tarjoama tuki, työnantajalta kannustavien raamien saaminen ohjaustyöhön sekä tuki haastavissa ohjaustilanteissa. Tulosten perusteella tunnistettiin, että työpaikkaohjaajina toimivien ensihoitajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa ja yhtenäistää varmistumalla työpaikkaohjaajien ohjaustyöhön soveltumisesta. Lisäksi tunnistettiin monipuolisesti erilaisia tapoja toteuttaa ohjausosaamista vahvistavaa ja yhtenäistävää koulutusta. Myös sekä koko työyhteisön että työnantajan tuki, monipuoliset ohjaustyötä tukevat materiaalit ja tuen saaminen haastavissa ohjaustilanteissa tunnistettiin työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistamisen ja yhtenäistämisen kannalta tärkeiksi. Aihe vaatii kuitenkin jatkotutkimusta sen suhteen keille työpaikkaohjaajana toimiminen olisi ohjausosaamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta kohdentaa tai mikä olisi tutkimuksessa esiin nousseista vaihtoehdoista tehokkain tapa toteuttaa ohjausosaamista vahvistavaa koulutusta.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduin haastatteluin ja tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Varsinais-Suomessa työskentelevät ensihoitajat (n = 17). Haastatteluilla koottu aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä analysointitapaa. Tutkimuksella saadut tulokset jakautuivat kahteen pääluokkaan, jotka olivat työpaikkaohjaajien osaamisen vahvistaminen sekä työpaikkaohjaajille tarjottava tuki.
Työpaikkaohjaajien osaamisen vahvistamisen keinoiksi todettiin ohjaustyöhön soveltumisen huomiointi sekä ohjausosaamisen kouluttaminen erilaisin koulutuksen keinoin. Työpaikkaohjaajille tarjottavan tuen keinoiksi tunnistettiin ohjaustyötä tukevat materiaalit, työyhteisön tarjoama tuki, työnantajalta kannustavien raamien saaminen ohjaustyöhön sekä tuki haastavissa ohjaustilanteissa. Tulosten perusteella tunnistettiin, että työpaikkaohjaajina toimivien ensihoitajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa ja yhtenäistää varmistumalla työpaikkaohjaajien ohjaustyöhön soveltumisesta. Lisäksi tunnistettiin monipuolisesti erilaisia tapoja toteuttaa ohjausosaamista vahvistavaa ja yhtenäistävää koulutusta. Myös sekä koko työyhteisön että työnantajan tuki, monipuoliset ohjaustyötä tukevat materiaalit ja tuen saaminen haastavissa ohjaustilanteissa tunnistettiin työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistamisen ja yhtenäistämisen kannalta tärkeiksi. Aihe vaatii kuitenkin jatkotutkimusta sen suhteen keille työpaikkaohjaajana toimiminen olisi ohjausosaamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta kohdentaa tai mikä olisi tutkimuksessa esiin nousseista vaihtoehdoista tehokkain tapa toteuttaa ohjausosaamista vahvistavaa koulutusta.