Alaikäiset jälkihuollossa: selvitys nykytilasta ja kehittämiskohteista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää alaikäisten lastensuojelun jälkihuollon nykytilaa ja sen kehittämistarpeita Kymenlaakson hyvinvointialueella. Opinnäyteyön toimeksiantaja on Kymenlaakson hyvinvointialue. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa lastensuojelun jälkihuollosta alaikäisten asiakkaiden osalta. Alaikäisten jälkihuolto näyttäytyy tilaajan mukaan tällä hetkellä epäselvänä työntekijöille, sillä selkeitä raameja ei ole. Tutkimustiedon valossa tätä ongelmaa ilmentää se, ettei alaikäisten jälkihuollosta ja toimivista tukimuodoista löydy juurikaan tietoa. Opinnäytetyössä pyrimme vastaamaan tutkimuskysymyksiin, jotka ovat millainen on lastensuojelun alaikäisten jälkihuollon nykytila ja mitä kehittämistarpeita alaikäisten lastensuojelun jälkihuollossa on.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys taustoittaa lastensuojelua sekä sijais- ja jälkihuoltoa. Esittelemme myös aiempia tutkimuksia jälkihuollosta keskittyen lasten ja nuorten esiin tuomiin toiveisiin ja tarpeisiin. Käyttämämme tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus. Näin saimme tuotua esiin jo tutkittua tietoa sekä teemahaastattelujen avulla työntekijöiden näkemyksiä tämänhetkisestä tilanteesta ja haasteista. Laadullisen tutkimuksen avulla saatiin tehtyä syvällisempi analyysi aiheesta. Haastatteluteemat keskittyivät jälkihuollon kehittämiskohteisiin sekä nykytilan osalta siihen, mikä koetaan toimivaksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alaikäisten jälkihuollon käytännöt Kymenlaakson hyvinvointialueella ovat työntekijöille epäselviä ja vaihtelevia. Jälkihuoltoa ei aina osata tai muisteta tarjota alaikäisille, eikä sen toteutus ole systemaattista. Työntekijät eivät ole saaneet koulutusta aiheeseen, eikä heillä ole siitä juurikaan kokemusta. Alaikäiset jälkihuollon asiakkaat ovat pieni joukko. Positiivisena asiana pidettiin sitä, että työntekijät eivät vaihdu, vaan asiakkuus jatkuu saman työntekijän kanssa. Kehittämiskohteina nousivat esiin tiedon jakaminen tiimien välillä, työntekijöiden koulutuksen lisääminen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen.