"Ajattelen, että minusta on tullut suomalainen" : Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksia kotoutumisesta

Abstract

Tämän laadullisen kehittämistyön aiheeksi valikoitui maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemukset kotoutumisesta. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena tilaajaorganisaatiolle x. Kotoutumista tarkasteltiin teoreettisessa viitekehyksessä rakenteellisen, kulttuurisen, vuorovaikutuksellisen ja identifioivan kotoutumisen näkökulmista. Monimuotoisuus korostuu yhä enemmän tämän päivän työyhteisöissä, joten kotoutumisen tukeminen ja siihen liittyvän ymmärryksen lisääminen on entistä tärkeämpää.

Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvailla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksia kotoutumisesta. Tavoitteena kehittämistyössä oli kehittää konkreettisia toimintamalleja, joilla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kotoutumista voidaan tukea tilaajaorganisaatiossa. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia kokemuksia maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on kotoutumisesta? Millaista tukea maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat saaneet kotoutumiseen? Millaista tukea maahanmuuttajataustaiset työntekijät olisivat kaivanneet kotoutumiseen?

Kehittämistyössä selvitettiin teemahaastattelun ja havainnoinnin avulla kahdeksan (8) maahanmuuttajataustaisen työntekijän kokemuksia kotoutumisesta, kotoutumiseen saadusta avusta ja toivotusta avuntarpeesta. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin koodaamista, teemoittelua ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan kotoutuminen Suomeen on onnistunut pääosin hyvin. Asumisen turvallisuus ja hyvin toimiva yhteistyö viranomaisten kanssa vaikuttavat kotoutumiseen. Integroituminen kouluun, työyhteisöön ja yhteiskuntaan luo tunteen osallisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Kielenoppiminen on edellytys kotoutumiselle. Kulttuurisesta näkökulmasta maahanmuuttajilla on oikeus oman kulttuurin säilyttämiseen. Vuorovaikutus työkavereiden, asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa on lämmintä ja hyväksyvää ja syrjinnän kokemuksia on harvoin. Maahanmuuttajien toiveet perheen yhdistämisestä kuvastavat kotoutumisen onnistumista. Suomi koetaan jo kodiksi, mutta kansalaisuuden ajatellaan olevan lopullinen merkki tasa-arvoisuudesta. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa maahanmuuttaja tarvitsee ympäröivän yhteiskunnan apua. Tulosten mukaan kotoutumiseen saatu apu ja toivottu apu kohtaavat. Apua kotoutumiseen saadaan yhteiskunnalta, ystäviltä, työyhteisöstä ja koulusta.

Työpajatoiminnan avulla kotoutumisen kokemuksista kehitettiin edelleen konkreettisia toimintamalleja. Niiden käyttöönotolla kotoutumista voidaan tukea tilaajaorganisaatiossa.

The topic of this qualitative development work was the experiences of integration of workers with an immigrant background. The development work was carried out as action research for the client organization x. Integration was examined in a theoretical framework from the perspectives of structural, cultural, interactive and identificational integration. Diversity is common in today's work communities, so supporting integration and increasing the understanding related to it is even more important.

The purpose of the development work was to describe the experiences of integration of workers with an immigrant background. The goal of the development work was to develop concrete operating models for helping the integration of employees with an immigrant background in the client organization. The development questions were: What kind of experiences do employees with an immigrant background have about integration? What kind of support have employees with an immigrant background received with integration? What kind of support would employees with an immigrant background have needed for integration?

The development work examined the experiences of integration, the help they received with integration and the desired need for help. The data was collected through thematic interviews and observation of eight (8) employees with an immigrant background. Coding, thematization and theory-guided content analysis were used in the analysis of the results. According to the results, integration in Finland has been largely successful. Environmental safety and well-functioning cooperation with the authorities affect integration. Integration into school, the work community and society creates a sense of inclusion and acceptance. Language learning is a prerequisite for integration. From a cultural perspective, immigrants have the right to retain their own culture. Interaction with colleagues, residents and their relatives is warm and accepting, and experiences of discrimination are rare. Immigrants' wishes for family reunification reflect the success of integration. Finland is already experienced as home, but citizenship is considered as the sign of equality. Integration is a two-way process in which immigrants need help from the surrounding society. According to the results, the help received for integration and the help desired meets. Help for integration comes from society, friends, the work community and school.

Through the workshop activities, concrete operating models were further developed from the experiences of integration. By implementing them, integration can be supported in the client organization.