Chat-pohjaisen hoitotyön etujen ja haasteiden arviointi: integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Digitaaliset palvelut ovat yhä merkittävämpi osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ne tarjoavat sähköisen yhteydenottokanavan, jossa hyödynnetään muun muassa chat-palveluita, oirekyselyjä ja hoitoonohjausjärjestelmiä. Ammattilaisten tuki on kuitenkin edelleen keskeinen ja sairaanhoitajat ovat tärkeässä roolissa digitaalisen hoidon kaikissa vaiheissa. Suomessa sähköisten terveyspalveluiden käyttö on yleistynyt, mutta niiden saavutettavuudessa ja hyödyllisyyden kokemuksissa on eroja ikä-, koulutus- ja asuinpaikan mukaan. Tietoturva-asiat ja digitaaliset taidot vaikuttavat merkittävästi palvelujen käyttöön, erityisesti haavoittuvimmissa ryhmissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajankohtaista tietoa digitaalisen hoidon toteutuksesta chat-pohjaisessa ympäristössä, sekä tarkastella chat-palveluiden etuja ja haasteita, mukaan lukien tekoälypohjaiset oirearviot ja hoitoonohjausjärjestelmät osana sairaanhoitajan toteuttamaa hoitoa ja hoidon tarpeen arviota. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin integratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin ohje sairaanhoitajille chat-vastaanottojen toteuttamiseen, joka julkaistiin Kustannus Oy Duodecimin Hoitotyön Tietokannassa. Aineiston haku tehtiin Medic-, JMIR-, BMJ Open- ja PubMed-tietokannoista. Mukaan valittiin tutkimuksia, jotka käsittelivät terveydenhuollon ammattilaisten, tai potilaiden kokemuksia chat-palveluista. Mikäli tutkimuksessa käsiteltiin oirekyselyjä tai hoitoonohjausjärjestelmiä, myös ne hyväksyttiin mukaan. Lopulliseen aineistoon valikoitui 12 tutkimusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että chat-palvelu parantaa saavutettavuutta, tarjoaa matalan kynnyksen yhteydenottokanavan ja mahdollistaa hoitoon pääsyn olinpaikasta ja ajankohdasta riippumatta. Se ei kuitenkaan sovellu kaikille potilasryhmille, ja rajoituksia aiheuttavat esimerkiksi potilaiden monimutkaiset oireet, teknologian käytön haasteet sekä non-verbaalisen viestinnän puuttuminen. Oirekyselyt voivat tukea ammattilaisia ja tehostaa hoidon tarpeen arviointia, mutta ne voivat myös aiheuttaa hämmennystä tuottamalla epärelevanttia tietoa. Hoitoonohjausjärjestelmät voivat tarjota potilaille ohjausta ja tietoa, mutta ne saatetaan kokea robottimaisiksi ja ne voivat lisätä potilaiden eristäytyneisyyden tunteita. Chat-hoitotyön onnistuminen edellyttää tarkkaan harkittua potilasvalintaa, joka on olennainen osa sairaanhoitajan työtä ja laadukkaan hoidon edellytys digitaalisessa ympäristössä. Chat-palvelut tuovat etuja hoidon toteutukseen, mutta perinteiset menetelmät, kuten puhelinkontakti ja fyysinen vastaanotto, säilyttävät jatkossakin paikkansa. Tekoäly voi tukea hoitoprosesseja ja tehostaa palveluja, mutta inhimillinen vuorovaikutus on yhä keskeinen osa potilaan kokemaa laadukasta hoitoa